Kemin upouusi oikeustalo valmistui elokuussa kaupungin ydinkeskustaan, vastapäätä ”isoveljeänsä”, kaupungintaloa. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana onkin ollut sopia ympäristöönsä. Se täydentää paitsi massiivista kaupungintaloa, myös virastotaloa, jotka muodostavat nyt arvokkaan kokonaisuuden.
Kemin oikeustalon rakentamiseen antoi sysäyksen valtioneuvoston vuonna 2001 tekemä päätös. Sen mukaan Kemin ja Tornion käräjäoikeuksien tuomiopiirit päätettiin yhdistää ja toiminta siirtää saman katon alle.
Oikeustalon rakentaminen Kemin keskustassa alkoi vuonna 2004 ja tämän vuoden elokuussa Kemi-Tornion käräjäoikeus pääsi muuttamaan uusiin tiloihin. Kesken on enää maanalainen, noin 30 metrin mittainen tunneli, joka yhdistää oikeustalon ja virastotalossa kadun toisella puolella sijaitsevan poliisilaitoksen. Tunneli valmistuu syyskuun loppuun mennessä.
Oikeustalon rakennuttaja on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt. Se on rahoittanut 4,8 miljoonaa euroa maksavan rakennuksen, jossa Kemi-Tornion käräjäoikeus toimii vuokralaisena.
Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Juha Keränen on tyytyväinen. Hankkeena keskisuuren rakennuksen toteuttaminen sujui suunnitelmien mukaan ja lopputulos on onnistunut.
‑ Uusissa tiloissa näkyy vain hymyileviä kasvoja, hän kuvailee.
Oikeustalossa työskentelee kaikkiaan runsaat 30 henkilöä.
Kemin oikeustalo sijoittuu keskeiselle 2126 neliön tontille Valtakadun varrella. Rakennuksen suunnittelijan, arkkitehti Veli Karjalaisen työn lähtökohtana oli muodostaa vastapooli korkean kaupungintalon kanssa.
Siksi oikeustalon kadun puoleinen korkein osa on 4-kerroksinen, korkein mitä asemakaava sallii. Kaupungintalon perusolemus toistuu oikeustalon julkisivulle luodussa tornimaisessa vaikutelmassa ja vaaleassa yleissävyssä. Kellertävä klinkkeri on tosin vaihtunut oikeustalossa vaaleaksi rappaukseksi.
‑ Olemme halunneet uuden rakennuksen sopivan hyvin ympäristöönsä ja kunnioittavan vanhaa rakennusta, Veli Karjalainen kiteyttää.
Oikeustalossa on tilaa 3 000 bruttoneliötä. Hyötyalaa on 1788 neliötä. Tilaratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa arkkitehti on tavoitellut ennen kaikkea arvokkuutta.
‑ Se kuvaa käräjäoikeuden itsenäisyyttä ja toimivaltaa, Karjalainen määrittelee.
Arvokkuus näkyy etenkin rakennuksen ytimessä, ensimmäisen kerroksen kolmessa käräjäoikeuden salissa. Niihin on haluttu satsata erityisesti. Salit ovat ilmavan korkeita, valoisia ja materiaalit laadukkaita.
Suurin sali on kooltaan 125 neliötä ja pohjamuodoltaan pyöreä. Pienempien salien koko on 84 neliötä ja 61 neliötä. Tarvittaessa on mahdollista muodostaa neljäskin oikeussali.
Salien yhteydessä on komea, 261 neliön aula. Siinä on tilojen puolesta varauduttu turvatarkastuslaitteistoon, jolla voidaan valvoa koko kerroksen henkilöliikennettä. Kaikki ensimmäisen kerroksen tilat ovat oikeusprosessiin liittyviä tiloja. Salien lisäksi kerrokseen sijoittuvat haastemiesten, todistajien, syyttäjien ja lautamiesten huoneet.
Oikeustalon toisesta kerroksesta löytyvät yleisökanslia ja siihen liittyvät toimistotilat. Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat tuomarien työhuoneet. Kaikkiin tiloihin on ajanmukainen, tarkka kulunvalvonta.
Oikeustalon korkeimmassa paikassa, neljännessä kerroksessa, ovat henkilöstö ja tekniset tilat. Kellarikerrokseen sijoittuvat tarvittavat VSS- ja arkistotilat.
‑ Talossa työskentelevien työolot ovat viimeisen päälle. Kaikissa työhuoneissa on huonekohtainen jäähdytys ja istuntosaleissa salikohtainen ilmanvaihto, Veli Karjalainen lisää.