Uudenmaan tiepiiri solmi Kehä III:n parantamisesta välillä Lentoasemantie – Tikkurila suurimman koskaan tekemänsä rakennusurakkasopimuksen. Tiehallinnon tilaaman ja Työyhteenliittymä KEHÄn toteuttaman hankkeen muita osapuolia ovat Vantaan ja Helsingin kaupunki oman katuverkostonsa kunnostamisen osalta. Työyhteenliittymä KEHÄän kuuluvat Lemcon Oy ja Skanska Tekra Oy.
‑ Projektiin ryhdyttiin siksi, että nyt parannettu tieosuus on ollut Kehä III:n tukkoisimpia osia. Kaksi periaatteessa moottoritietasoista tietä kohtaavat Tuusulan moottoritien ja Kehä III:n eritasoliittymässä, jossa oli aiemmin liikennevalot kehätielle liityttäessä, kertoo projektipäällikkö Mika Räsänen Tiehallinnon Uudenmaan piiristä.
Jo nyt tukkoisen risteyksen liikennemäärien arvellaan kasvavan yli 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Lokakuun loppuun mennessä valmistuvassa parannushankkeessa on poistettu Kehätieltä Koivuhaan ja Suutarilan liittymien liikennevalot, tehty eritasoliittymiä, täydennetty katuverkkoa, parannettu joukkoliikenteen palvelutasoa, kevyen liikenteen yhteyksiä, melusuojausta, tievalaistusta ja väyläarkkitehtuuria.
Koko Tuusulanväylän ympäristö on Kehä III:n osalta nyt liikennevaloton, kun eritasoliittymät on saatu toimintaan. Se on sekä liikenneturvallisuuden että liikenteen sujuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Aiemmin tyypilliset valo-ohjattujen liittymien peräänajo-onnettomuudet saadaan uudella järjestelyllä vähenemään.
Projektin aikana rakennettiin 40 siltaa sekä parannettiin kehätietä 5,5 kilometrin ja Tuusulanväylää noin kahden kilometrin matkalta. Puolet rakennetusta neljästäkymmenestä sillasta sijoittuu Tuusulantien ja Kehä III:n eritasoliittymäalueelle. Sillat ovat pääosin ramppisiltoja. Ramppeja rakennetaan kaiken kaikkiaan yli kymmenen kilometriä.
Joukkoliikennekaistojen rakentamisella on myös suuri vaikutus. Joukkoliikennettä varten rakennettiin omat kaistansa molempiin suuntiin. Samoin kevyelle liikenteelle on tehty ylikulkuja tai alikulkuja katujen kohdalle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kevyt liikenne pystyy kulkemaan idästä päin länteen Ansatielle saakka kohtaamatta ajoneuvoliikennettä samassa tasossa.
‑ Merkittävää on myös se, että kaupunkien katuyhteyksiä on parannettu tässä yhteydessä, Räsänen toteaa.
Valimotie on ensimmäinen Tuusulanväylän suuntainen tie lännessä, joka alittaa Kehätien. Myös Valimotien länsipuolella oleva Rälssitie ja Osuustie avaavat täysin uudet yhteydet kehätien ali. Lentoasemantietä parannetaan nelikaistaiseksi Kehä III:lta Tikkurilantielle saakka. Samalla liikennevalo-ohjausta Tikkurilantien ja Lentoasemantien risteys parannetaan.
Tuusulanväylän itäpuolella voi Koivuhaasta ja Suutarilan suunnasta liittyä turvallisesti Kehätielle ilman liikennevaloja. Tikkurilan eritasoliittymän ramppeja korjattiin suuntausta parantamalla. Lisäksi kaikkiin eritasoliittymiin tuli katokselliset bussipysäkit.
‑ Tiehallinnon hankintastrategian mukaan pyritään tilaamaan suuria kokonaisuuksia. Strategiaa on tässä kohteessa toteutettu siten, että urakoitsijalle on kuulunut suuri osa suunnittelutöistä. Tämä on osittainen ST eli suunnittele ja toteuta -urakka. Tässä kohteessa teetimme etukäteen valmiit rakennussuunnitelmat silloista ja liikenteen ohjauksesta sekä valaistuksesta. Varsinaiset tierakenteet ja niiden suunnitelmat ovat urakoitsijan toteuttamia, Mika Räsänen kertoo.