Kauppakeskus Trio

Modernisoitu kauppakeskus Trio ja sen sata liikettä ruokkivat monimuotoisella tarjonnallaan Lahden ydinkeskustan elinvoimaa. Sen keskemmällä kaupunkia ei juurikaan voisi sijaita: pääkadun Aleksanterinkadun varrella, korttelin päässä torista.

Korttelin kokoisen Trion, Suomen seitsemänneksi suurimman kauppakeskuksen, pääomistaja on kiinteistösijoitusyhtiö Citycon, kauppakeskusliiketoiminnan markkinajohtaja Suomessa. Trion kaksivaiheinen 60 miljoonan euron saneeraus vuosina 2007–2008 on Cityconin suurin kehityshanke Suomessa.

Tuolla rahalla olisi saanut uuden kauppakeskuksen jonnekin kaupungin laitamille – ja paljon helpommalla, sillä ”vanhan seassa” rakentaminen on taitoa ja yhteistyötä vaativa palapeli vailla vertaa.

Trion vaiheet ovat mielenkiintoista kauppapaikkojen historiaa. Keskeinen kortteli alkoi löytää nykyistä hahmoaan 1970-luvulta lähtien. Siihen kohosi kolme erillistä rakennusta: tavaratalo Aleksanteri 1976 ja 1986, tavaratalo Centrum 1978 ja kauppakeskus Forum 1987. Ne puhallettiin uuteen elämään kauppakeskus Trioksi 1992. Kolmiosaisuus näkyi jo kauppakeskuksen nimessä, kun puhuttiin Trio Aleksanterista, Trio Opaalista (Centrumin osa) ja Trio Forumista. Ja nyt, 16 vuoden kuluttua, on taas avattu kasvonsa pessyt ja nykyhetken kaupallisiin haasteisiin vastaava ostosparatiisi.

Kolme rakennusta yhteen asemakaavamuutoksella

 Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén on voimainponnistukseen erittäin tyytyväinen – eikä syyttä.
Ajanmukaistettu Trio on lahtelaisille ja koko ympäröivälle Päijät-Hämeen maakunnalle merkittävä kaupan ja palvelun keskittymä ja kohtaamispaikka, Alén sanoo.

Shoppailijan näkökulmasta uusi Trio ei poikkea kovin ratkaisevasti ulkokuoreltaan vuoden 1992 versiosta, mutta kaksi olennaista muutosta hän kohtaa: rakennukset on viimein yhdistetty – teknisiin haasteisiin onnistuneesti vastaten – yhdeksi rakennukseksi, kun niiden välillä olleet kaksi kujaa, Reunakuja ja Siltapolku, on rakennettu umpeen. Ja kauppakeskuksen layout aukioineen ja kaarevine kauniisti valaistuine käytävineen on tyystin toisenlainen kuin ennen. Kokenutkin Trion-kävijä putoaa täysin vanhalta kartalta, mitä voi pitää merkkinä perusteellisesta ja onnistuneesta muutoksesta.

– Lähtökohta oli kaupallisesti vanhentunut ja sokkelomainen. Rakennuksesta toiseen ei voinut luontevasti vaihtaa sisäkautta. Myös teknistä korjaustarvetta oli, Alén kuvailee.

Citycon aloitti ajanmukaistamisen 2005 pyytämällä neljältä suunnittelutoimistolta ehdotuksen kaupalliseksi suunnitelmaksi. Voittanut ehdotus oli arkkitehti- ja konsulttitoimisto Evatan, nykyisin Pöyry Architects.

Evatan suunnitelmaa käytettiin pohjana, kun Vuorelma Arkkitehdit aloitti suunnittelutyön kesällä 2006. Kiinteistöjen yhdistäminen ja kujien umpeen rakentaminen vaativat asemakaavamuutoksen, arkkitehti Timo Kauppi kertoo.

Umpeen rakennetut kujat olivat katualetta, ja asemakaavamuutoksessa ne on korvattu sisäkäytävillä, jotka ovat niin ikään julkisia jalankulkualueita. Muuan iso haaste muutokseen liittyi myös: koko Trion liiketilat ovat yhtä suurta palo-osastoa. Erikoisosaamisen perusteellisine selvityksineen ja suunnitelmineen toi paloteknisenä asiantuntijana L2 Palokonsultit.

Tyylikästä, rauhallista ja kauniisti valaistua

Kauppakeskuksen tärkeimmät sisätilat ovat kaksi sisäaukiota, Vesku-aukio ja Päijänne-aukio. Avarat käytävät yhdistävät aukiot ja sisäänkäynnit toisiinsa ja luovat luontevia kulkureittejä korttelin sisällä.

– Käytävien kaarevat muodot tuovat avaruuden tunnetta, ja samoin kaarevan muodon ansiosta käytävien verkostoon ei synny kuolleita nurkkauksia.

Kaupin mukaan käytävämaailmasta on ollut tarkoitus tehdä tyylikäs ja rauhallinen – tuohan kaupallinen toiminta väistämättä oman värinsä. Tavoitteessa onkin onnistuttu. Materiaaleiksi on valittu kulutusta kestäviä materiaaleja, esimerkiksi lattia on vaaleanharmaata keraamista laattaa tummanharmain tehostekuvioin. Käytäväseinät ovat lasia. Kaupin mukaan lasiseinäjärjestelmä on joustava siten, että kun tarpeet ajan myötä muuttuvat, esimerkiksi sisäänkäyntejä voidaan muokata ja siirtää.

Käytännöllinen sisustuselementti käytävillä ovat massiivipuiset penkit, joilla levähtää ja joille laskea ostoksensa. Jos ei jostain syystä halua mennä johonkin kauppakeskuksen lukuisista kahviloista, ohikulkijoita voi katsella penkillä istuen. Käytävämaailmassa viihtyy hyvin siksikin, että sen valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

– Tamperelainen valaistussuunnittelutoimisto Valoa Design vaikutti suuresti käytävätunnelmaan. Perusidea on se, että on valoisia alueita ja hämyisempiä kohtia. Osa valosta on yleisvaloa, ja osa valaisimista suuntautuu alaspäin. Käytävät eivät ole ylivalaistuja, minkä ansiosta liikkeiden näyteikkunat pääsevät oikeuksiinsa, Kauppi kertoo.