Kauppakeskus Skanssi edustaa uutta arkkitehtuuria, mutta luonteeltaan se on kuin arkadi tai idän basaari, jonka läpi johtavan kauppakadun varrella on tarjolla niin erikoisliikkeiden kuin päivittäistavarakaupankin palveluja. Elämyksellisen paikasta tekee sen kolme valopihaa. Niistä keskimmäinen on gourmet-keidas, jonne voi ”shoppailun” yhteydessä pysähtyä nauttimaan kahviloiden ja ravintoloiden annista suuren valopihan lasisen kannen alle.
Hartela Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Kari Mäkelä kertoo, että Skanssin kiinteistö on tyypillinen Hartelan kiinteistökehittämiskohde.
Kauppakeskukset, kuten muutkin kohderyhmältään monikäyttäjäkiinteistöt, ovat varsin monitahoisia kiinteistötuotteita: Pohjaratkaisujen ja rakenteiden tulee sen myötä olla muuntojoustavia. Kauppakeskuksien kohdalla niiden tulee samalla olla räätälöityjä juuri niitä yrityksiä silmällä pitäen, jotka ottavat ensiaskeleen avajaisten yhteydessä kuluttajamarkkinoille.
Kyse on käytettävyyden ja kannattavuuden suunnittelusta yhdessä arkkitehti-, talotekniikka- ja rakennesuunnittelun kanssa.
Projekti sai alkunsa Turun kaupungin järjestämällä keskustatoimintojen alueeksi kaavoitetun korttelin kehittämiskilpailulla. Yksi kilpailun osananottajista oli Hartela, joka kutsui kumppanikseen Helin & Co Architectsin, jonka kädenjälkeä ovat niin kauppakeskus Sello Espoon Leppävaarassa kuin Kampin kauppakeskuskin Helsingin ydinkeskustassa.
– Hanke on muuttanut muotoaan aika lailla prosessin aikana. Kilpailu oli kaksivaiheinen ja voitimme sen vaiheen kaksi jälkeen, mutta lopputulosta voisimme luonnehtia versioksi viisi tai kuusi Kari Mäkelä summaa.
Prosessin johtamisen suhteen Hartelan työ on ollut kerroksellista. Yhtäällä se riskinottajana on aktiivisesti etsinyt uudenlaista kaupanalan rakennetta kauppakeskuksen ja asumisen yhdistämiselle ja samalla toiminut projektinjohtourakoitsijana, tavarantoimittajana sekä töiden suorittajana. Yhtälö sai vuoden 2007 heinäkuussa uuden tekijän, kun Hartela myi kiinteistön CapMan Real Estaten hallinnoimalle rahastolle ja Hartelan rooli muuttui kokonaisvaltaisen projektin johtamiseksi.
– Lopputulos noudattaa vetämäämme linjausta aina vuokralaissuunnitelmaa myöten. Kassavirran aineksetkin oli rakennettu meidän vastuuaikanamme yhdessä alihankkijanamme toimineen kaupallisen konsultin Realprojektin kanssa.
– Skanssin omistaa CapManin kiinteistörahasto numero 2, jossa panostus on kaupallisilla hankkeilla. Kiinteistöjä manageeraa Realprojekti Oy, joka manageeraa myös kolmansien osapuolien omistamia kaupan alan toimitiloja. Esimerkkinä tästä toiminnasta voin mainita Sellon ja Jumbon, tiivistää CapManin rahoitusjohtaja Jorma Lehtonen Capmanin ja Realprojektin roolista markkinoilla.
– Realprojekti toimii myös kehityskonsulttina kolmansille osapuolille, kuten Hartelalle tässä tapauksessa jo hankkeen alkumetreiltä, kertoo kaupallinen johtaja Henrik Winberg Realprojektista.
Kiinteistön siirtyminen CapManin omistajuuteen on toisen kehityskaaren tulosta, koska Skanssin tyyppiset palveluliiketoimen kiinteistöt ovat osoittautuneet varsin hyviksi investoinneiksi ja kiinnostavat muitakin investoreita – tällä kertaa pisimmän korren veti CapMan.
– Turun kaupunki oli alkanut kaavoittaa useamman tuhannen ihmisen kaupunginosaa Helsingin moottoriväylän poikki kulkevan Itäkaaren pohjoispuolelle. Alue ei ole luonteeltaan samanlainen kuin pääkaupunkiseudun kova urbaani miljöö. Se on vehreää kulttuurimaisemaa, joka vasta hiljalleen on saamassa urbaanimman muodon. Oli siis luonnollista, että ryhdyimme yhdessä Hartelan kanssa kehittämään palvelukeskusta, kauppakeskusta, johon tulisi liittymään asuin- ja toimitilaa, arkkitehti Hanna Euro arkkitehtitoimisto Helin & Co Architectsista kertoo.