Kauppakeskus Sello, toinen rakennusvaihe

Viiden vuoden urakka Espoon Leppävaarassa on nyt valmis. Pitkän hankkeen aikana rakennettiin ensin uudet hypermarketit ja sen jälkeen purettiin Suomen vanhin automarket Maxi. Nyt valmistunut kakkosvaihe lisää liikkeiden määrän yli 160:een.

Leppävaara on kasvava kaupunkialue pääkaupunkiseudun vilkkaimman tien Kehä I:n äärellä. Leppävaarassa on yli 60 000 asukasta ja Kehä I:llä liikkuu päivittäin yli 80 000 autoa.

Selloon pääsee myös junalla ja kauppakeskus yhdistyykin saumattomasti viereisen Leppävaaran aseman laiturialueeseen. Hyvien julkisten yhteyksien ansiosta Sellon pysäköintipaikkojen määrä on voitu pitää 2 500:ssa.

Sellossa arvioidaan käyvän viikossa 250 000 asiakasta ja vuodessa 13 miljoonaa. Monipuolista valikoimaa täydentävät ykkösosan kirjasto ja konserttisali Sellosali sekä kakkososaan tammikuussa valmistuva 140 huoneen hotelli.

Sello käy kisaa Suomen toiseksi suurimman kauppakeskuksen leimasta toisen uuden pääkaupunkiseudun kauppakeskuksen Jumbon kanssa. Sellossa on vuokrattavia neliöitä yhteensä 86 000, kun Jumbossa vuokrattavia neliöitä on 85 000. Jumbossa kauppaneliöitä on tosin enemmän, sillä Sellon vuokraneliöihin sisältyy 7 000 neliön hotelli. Suurin kauppakeskus on edelleen Itäkeskus.

Tapaamis- ja kohtaamispaikka ihmisille

Leppävaara on Sellon suunnittelusta vastanneen arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy:n arkkitehdin Pekka Helinin mukaan pääkaupunkiseudun tärkeimmäksi määritelty aluekeskus, jonka kaavoituksessa on hyvän ollut paikka kauppakeskukselle.

‑ Pohdimme pitkään konseptitasolla yhdessä eri osapuolten kanssa sitä, miten Sellosta saadaan toimiva ja hyvä 2000-luvun palveluita tarjoava keskus, Helin sanoo.

Sellossa on kaikkea kulttuurista ja kaupoista palveluihin ja julkiseen liikenteeseen. Myös ulkotilat on Helinin mukaan mietitty huolella niin, että toreilla ja väylillä riittää kulkijoita ja tapahtumia. Kenenkään ei tarvitse kokea ulkotiloja uhkaaviksi.

Sellon tavoitekuvan eteen on tehty paljon töitä luomalla liikeidea, miljöö, mielikuva ja tunnelma jo etukäteen. Sello tarjoaa niin paljon muutakin kuin kaupallisia palveluita, että se on kauppakeskusjohtaja Matti Karlssonin mielestä ennemminkin kaupunkikeskus kuin kauppakeskus.

‑ Jos asiaa mietitään puhtaasti taloudellisin mittarein, lopputulos on vähän ’comme ci, comme ça’, mutta kokonaisuuteen pitää hyväksyä muutakin. Meillä on ollut ajatusmaailma, että osallistutaan ihmisten arkeen. Täältä löytyy kaikkea, mitä ihmiset tarvitsevat, Karlsson sanoo.

‑ Sellosta on tehty ihmisille tapaamis- ja kohtaamispaikka, millä on suuri merkitys, kun perheet pienenevät entisestään. Tällaisissa paikoissa pääsee kokemaan yhteisöllisyyttä, Karlsson pohtii.

Oleskelua Sellossa helpottavat leveät ja tilavat käytävät. Käytävillä on myös sohva- ja nojatuoliryhmiä, joilla asiakkaat voivat levähtää. Osa sohvaryhmistä on erotettu valopihan kerroksissa omiksi parvekkeikseen. Helin toteaa, että istuskelu on osa julkisen tilan toteutusta, mikä oli suunnittelussa lähtökohtana.

Parvekkeilta voi tarkkailla elämää kauppakeskuksessa. Myös valopihan rauhallisesti eteneviltä liukunauhoilta on hyvät näkymät joka puolelle. Liukunauhoja korostetaan niiden lasiseiniin taiteilluin ihmishahmoin ja vaihtuvavärisin led-valoin.

Helin pitää Sellon suunnittelua vaativana tehtävänä, joka lähti kaavoituksesta ja ulottui detaljeihin, kuten sohvaryhmiin ja oleskelutiloihin.

‑ Arkkitehdin tehtävä on koordinoida kaikki fyysiseksi lopputulokseksi. Tässä työssä meillä oli hyötyä aiemmista suurista hankkeista.