Rovaniemen keskustaan on syntynyt ainutlaatuinen kokonaisuus, kun kaupungin kävelykadun varrelle on rakennettu peräti neljä kauppakeskusta. Näistä uusin on Koskikadun ja Poromiehentien risteykseen vuosi sitten valmistunut Rinteenkulma, joka on rakennettu yhteen nelostien kattavan kauppakeskus Revontulen kanssa.
Näiden yhteiseen 800-paikkaiseen parkkihalliin voi ajaa suoraan nelostieltä. Rinteenkulman sijainti on ainutlaatuinen Suomen kauppakeskusten joukossa, sillä sen yksi kulma on parin metrin päässä valtatiestä ja toinen ydinkeskustan kävelykadulla. Lisäksi kaksikerroksisen kauppakeskuksen molemmat liikekerrokset ovat katutasossa.
Rinteenkulman ja Revontulen kauppakeskukset on rakennettu kiinni toisiinsa, joten monet asiakkaat mieltävät käytävällä yhdistetyt kauppakeskukset yhdeksi ja samaksi. Liiketilaa niissä on yhteensä 28 000 neliötä, josta 16 000 neliötä on Rinteenkulman puolella. Kummassakin kauppakeskuksessa on 30 liikettä. Rinteenkulman kaikki tilat on vuokrattu.
Rinteenkulman omistavat perinteikkääseen Rinteen kauppiassukuun kuuluvat veljekset Reino, Juhani ja Pekka Rinne, joista Pekka on ottanut kauppakeskuksen johtaakseen.
‑ Ensimmäinen toimintavuosi on nyt takanapäin ja tuloksiin voi olla tyytyväinen. Asetimme vuosi sitten kauppakeskuksen vuotuiseksi kävijätavoitteeksi kolme miljoonaa asiakasta ja yritysten yhteiseksi liikevaihdoksi 40 miljoonaa euroa. Molemmat ovat jopa hieman ylittyneet, Pekka Rinne kertoo.
Rinteen veljekset rakensivat noin 23 miljoonaa euroa maksaneen kauppakeskuksen omana työnä. Pekka Rinne kertoo, että enimmillään työväkeä oli 120‑130 ja työnjohtajiakin kahdeksan. Ainoastaan lvi- ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisilla urakoitsijoilla.
‑ Silloisessa kilpailutilanteessa meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Pyysimme toki urakkatarjouksia, mutta yksikään firma ei sellaista jättänyt. Vuosien 2006‑2007 vaihteessa oli kova rakennusbuumi, jolloin kaikilla urakoitsijoilla oli kapasiteetti täynnä. Ei meille oikeastaan jäänyt vaihtoehtoja, vaan hommiin oli tartuttava itse, Rinne sanoo.
Kauppakeskuksen paikalla ehti toimia yli 20 vuotta Rinteen kauppakiinteistö, jonka Kesko oli vuokrannut citymarketiksi. Kun vuokra-aika alkoi päättyä, veljekset ryhtyivät suunnittelemaan paikalle kauppakeskusta. Juuri sopivasti tuolloin käynnistyi nelostien kattaneen kauppakeskus Revontulen suunnittelu.
‑ Kun Revontuli valmistui, me aloimme rakentaa. Kaupungin maankäyttösopimuksen mukaan nelostie piti olla katettu, ennen kuin me pystymme laajentamaan. Käytännössä jouduimme odottamaan Revontulen rakentamispäätöstä, Rinne kertoo.
Kauppakeskus Rinteenkulma koostuu saneeratusta vanhasta kauppakiinteistöstä sekä uudisrakennuksesta. Parkkihallin rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2007 ja varsinaisen kauppakeskuksen työt tammi-helmikuun vaihteessa 2008. Valmista oli viime vuoden marraskuussa.
Pekka Rinne kertoo, ettei vaativasta sijainnista huolimatta rakennustöissä tullut eteen teknisiä ongelmia.
Kahteen suuntaan viettävälle rakennuspaikalle nousseen Rinteenkulman erikoisuus on se, että kauppakeskuksen molemmat liikekerrokset ovat katutasossa.
‑ Kyseessä on omaperäinen rinne-ratkaisu. Toinen katutaso on Poromiehentiellä, toinen Koskikadulla, Rinne naureskelee.
Varsin erikoinen on myös kauppakeskuksen vaikutus ydinkeskustan liikenteeseen, sillä se vähentää autoliikennettä keskustan katuverkossa, mutta lisää liikkumista kävelykadulla.
Projektipäällikkö Reijo Poikela Rovasuunnittelu Finnmap Consulting Oy:stä sanoo, että Rinteenkulma oli myös rakennesuunnittelulle haasteellinen kohde, sillä kauppakeskuksen vanhassa osassa rakenteita jouduttiin aika lailla muuttamaan.
‑ Muun muassa tasoja jouduttiin lisäkuormittamaan, pilareita vankistamaan ja katolle rakentamaan vahvistuslaattoja. Sen sijaan laajennusosa oli tavanomaista rakennesuunnittelua, hän kertoo.
Haastavaa oli myös vanhan rakennuksen ja laajennusosan liittäminen toisiinsa.
‑ Mitoitus sattui hyvin kohdalleen, ja työmaa teki hyvää työtä, Poikela kertoo.
Laajennusosassa on varauduttu mittavaan lisärakentamiseen. Perustusten mitoituksessa on otettu huomioon mahdollisuus rakentaa kaksi kerrosta lisää. Myös paikoituslaitokseen voidaan rakentaa lisäkerroksia, jolloin saadaan vielä 300 autopaikkaa lisää.