Kauppakeskus Plaza

Salon kaupunki on kesäkuukausina vilkas paikka ja erityisesti sen tori on salolaisten ja kesävieraiden mieleen. Vuonna 1992 Vilhonkadun varteen rakennetun Plazan ensimmäisen vaiheen jälkeen kaupunki sai talvitorinkin. Laadukas kauppakeskus on paikka, jossa vietetään aikaa ”shoppailun” lisäksi päiväkahvien merkeissä.

Uuden Plazan myötä Armfeltin kaupunginosa täydentyy etevästi. Ei siis ihme, että kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo on tyytyväinen.

– Mielestäni olemme onnistuneet hyvin ajatellen kaupunkirakennetta ja kaupankäynnin kehittämistä. Plaza yhdessä Anttilan kauppahuoneen kanssa muodostaa erittäin monimuotoisen palvelukerrostuman Saloon, Heimo toteaa.

S-ryhmän rooli Lounais-Suomessa terävöityy

S-ryhmä on maamme merkittävimpiä rakennuttajia ja kiinteistöjen omistajia: huoltamot, autokaupat, hotellit, marketit, kauppakeskukset, rautakaupat. Ryhmittymän panostus alueelliseen työhön on vahva ja tästä Salon Plaza on hyvä esimerkki.  

Kauppakeskus on Salon mittakaavassa suuri ja rakennushankkeena se työllisti kaikki rakentamisen osapuolet – kaavoittajankin. Asemakaava ei nimittäin sallinut kolmikerroksisen kauppakeskuksen rakentamista.

SOK:n rakennuttajapäällikkö Juha Äijälä kertoo: ”Neuvottelimme kaupungin kanssa kaavaan muutoksen itse asiassa rakentamisen aikana. Pääsimme myös sopimukseen Salon Sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen kanssa yhteisestä ajoväylästä Plaza kakkosen ja Salon Näyttämön väliin jäävän korttelin sisäosiin.”

Kiinteistön omistussuhteista Äijälä mainitsee, että siitä on muodostettu tasaosuuksin keskinäinen yhtiö Tapiolan ja S-ryhmään kuuluvan Suur-Seudun Osuuskaupan välille. Hän summaa:

– Hanke eteni pääsääntöisesti hyvin. Asetetut tavoitteet on saavutettu, kuten hanke on saanut myös julkista kiitosta. Plaza kakkonen on saanut ympäristömaininnan ja Rakennusteollisuus myönsi urakoitsijalle kunniamaininnan työmaaturvallisuuden järjestelyistä.

Kaupan tarpeet

Kiinteistöosakeyhtiö Vilhonkatu 8:n toimitusjohtaja Markku Väkeväinen on ollut mukana hankkeessa aivan sen ensimmäisistä suunnitelmista saakka antamassa muotoa sille, miten kaupan eri tilat tulee sijoittaa. Hän on myös hoitanut kiinteistön vuokrasopimukset. Kauppahuoneet edustavat kansainvälisiä huippubrandeja.

Markku Väkeväinen kertoo: ”Kauppakeskusajatushan syntyi siitä, että SSO:n liiketilat olivat riittämättömät ja tarvittiin jotakin uutta ja houkuttelevaa, eli monipuolinen kaupan tarjonta ja laadukas miljöö, jossa on tilaa oleskeluunkin.   

Entä Plazan tulevaisuus, vieläkö Salon keskeisintä kauppapaikkaa voidaan kehittää? Tähän kysymykseen Markku Väkeväinen summaa hymyillen: ”Uusi Plaza on liitetty aulan leveydeltä pohjakerroksessa Sokokseen. Tämä ennakoi tulevaisuuden suunnitelmiamme. Puhuttaessa korttelikokonaisuudesta kaupan kannalta, niin olemmehan liitoksissa Anttilaan jalankulkusillan välityksellä. Yhdessä tarjoamme 35 000 hyötyneliötä kaupankäyntiä varten.”

Väkeväinen on syystäkin tyytyväinen. Kauppapaikkana Plaza on erittäin vetovoimainen. Vanhassa osassa olevan ruokakaupan vaikutusalue kattaa seutukunnan noin 35 km säteellä ja vanhassa sekä uudessa osiossa olevan erikoiskaupan vaikutus yltää Hankoon saakka.

Arkkitehtuurissa rakenne ja tilat yhdistyvät etevästi

Molemmat kauppakeskusosiot ovat Innovarchin käsialaa. Arkkitehti Seija Sakki-Rinne kertoo, että toisen vaiheen rakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan ensimmäisen vaiheen valmistumisen aikoina.
Kokonaisuus on selkeä irtiotto Salon perinteisestä ilmeestä: Armfeltin kortteli nostaa kaupungin sky-linen kerrosta korkeammaksi ja tuo sen kaupunkikuvaan myös arkkitehtonisesti uutta katsottavaa.