Kauppakeskus Jumbon laajennus

Jumbon lähivaikutusalueella on noin 53 000 asukasta ja laajalla vaikutusalueella noin 800 000 asukasta. Tällaiset väkimäärät saavat kauppiaat ja kiinteistösijoittajat kiinnostumaan. Kun lasketaan vielä Jumbon ensimmäisen osan hyvä taloudellinen menestys, kiinteistösijoittaja innostuu toden teolla.

Jumbon toisen rakennuttajan Polar Kiinteistöjen projektinjohtajan Sakari Koiviston siteeraaman peukalosäännön mukaan kauppapaikka alkaa kannattaa, kun vuosimyynti ylittää investoinnin. Jumbon ykkösvaihe maksoi Koiviston mukaan 85 miljoonaa euroa ja vuosimyynti oli 180 miljoonaa euroa.

Tätä nykyä vuosimyynti on reilut 210 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksen myötä myynnin on laskettu kasvavan kolmanneksella 300 miljoonaan euroon samoin kuin kävijämäärien kuudesta yhdeksään miljoonaan kävijään.

Rakennuttajista toisen Eläke-Fennian sijoitusjohtaja Timo Stenius lisää Jumbon etuihin sen, että se on keskellä Vantaan kasvavaa bisneskeskittymää Aviapolista. Menestymiseen vaadittavia perustekijöitä ovat hänen mielestään myös alueen helppo saavutettavuus ja se, että sijainti paranee edelleen uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden myötä.

Stockmann varmistui ajoissa veturiksi

Suunnittelussa lähdettiin alun perin siitä, että kakkososan päähän haluttiin veturityyppinen yritys. Varsin nopeasti yritykseksi varmistuikin Stockmann, jolla on kahdessa kerroksessa tilaa yhteensä 11 000 neliömetriä.

Stockmannin tavaratalomiljöö saa ilmettä ensimmäisen ja toisen kerroksen yhdistävästä valopihasta sekä pyöreistä pilareista ja vaaleista väreistä. Stockmannin herkkuosaston kassa-alueella on runsaasti tilaa. Kaiken kaikkiaan tavaratalo on halunnut tehdä tiloistaan helposti muunneltavat.

Uuden osan pääsisäänkäynti on avattu ykkösvaiheen toisesta haarasta yhdyskäytävällä. Matalampi yhdyskäytävä poikkeaa ilmeeltään niin ykkösvaiheesta kuin kakkosvaiheesta johdattaessaan kävijän uudelle puolelle.

Ykkös- ja kakkososat haluttiin kuitenkin tehdä yhdenmukaisiksi vaikka ne ovatkin selkeästi omia kokonaisuuksiaan. Arkkitehti Pertti Hakamäki Arkkitehtitoimisto Innovarchista kertoo, että sukunäköä tuotiin kakkosvaiheeseenkin sivuvalolla sekä taitetulla valkoisella värillä, joka on molemmilla puolilla hallitseva sävy.

Sivuvaloa molempiin vaiheisiin

Kakkosvaiheeseen sivuvalo tulee ikkunoista, jotka reunustavat tilan yläosaa. Näin valoisuuden määrä ja tunnelma on saatu samantyyppiseksi kuin Jumbo I:ssäkin. Stockmannin päädyn kattoa tahdittavan ellipsin vauhdikkaat kaaret ovat saaneet Hakamäen mukaan muotonsa vieressä kulkevan Kehä III:n rampista.

Polar Kiinteistöjen projektipäällikkö Sakari Koivisto arvelee, että aikaa myöten osat sulautuvat niin hyvin yhteen, että asiakkaat tuskin muistavatkaan, missä laajennusosa alkaa.

Kakkososan käytävässä pyritään luomaan optinen illuusio, joka näyttää käytävän todellista lyhyempänä. Kaarevan käytävän Stockmannin pää on merkitty selvästi ja kun käytävän ulkoreunan kaupat avautuvat ulospäin, syntyy vaikutelma lyhyemmästä tilasta.

‑ Suunnittelun lähtökohtia oli se, että missään olosuhteissa ei saa heikentää olemassa olevan kauppakeskuksen toimivuutta eikä vähentää parkkipaikkojen määrää. Tämä oli selkeä syy perusratkaisuun, jossa olemassa olevaa pysäköintilaitosta nostettiin kahdella tasolla ylöspäin, Hakamäki sanoo.

Näin voitiin säilyttää lyhyet etäisyydet entiseen pääoveen. Myös uudisosan alle tehtiin oma pysäköintitilansa. Pysäköinnin piti säilyä lähellä sisäänkäyntiä, sillä Jumbossa on jo totuttu siihen, että autolla pääsee oven eteen. Täysin uudessa rakennuksessa pysäköinti olisi Hakamäen mielestä voitu ratkaista toisinkin, mutta täällä ei haluttu ottaa riskiä järjestelyn muuttamisesta.

‑ Jumbo II oli harvinainen ja mukava projekti senkin takia, että se synnytettiin asemakaavasta lähtien vuodesta 1998 alkaen. Tässä on saanut olla mukana luomassa kaavallista lähtökohtaa ja päässyt näkemään lopputuloksen konkreettisena rakennuksena, Hakamäki sanoo.

Pysäköinti toimi sujuvasti avajaisruuhkassakin

Jumbossakin on mietitty, miten vetää väkeä talon toiseen kerrokseen. Yksi ratkaisu on liukuportaiden sijoittaminen heti ykkös- ja kakkosvaiheen yhdistävän käytävän päähän. Portaat ikään kuin vetävät kävijän toiseen kerrokseen. Myös toisessa päädyssä liukuportaat ovat aivan parkkihalliin johtavien sisääntulo-ovien vieressä.