Kauppakeskus Elo

Lempäälän Ideaparkin ja Tampereen Koskikeskuksen jälkeen Kauppakeskus Elo on Pirkanmaan seudun kolmanneksi suurin kauppakeskus. Kokonaispinta-ala on 28 560 neliömetriä, josta vuokrattavaa tilaa 24 380 neliömetriä. Neljällä sadalla työpaikallaan se on Ylöjärven toiseksi suurin yksityisen sektorin työllistäjä.

Elovainion kaupunginosaan noussut kauppakeskus sai nimikilpailun tuloksena nimekseen ytimekkäästi Elo. Pituutta kauppakeskuksella on noin 300 metriä ja syvyyttä noin 135 metriä. Kaareva julkisivu on keskeltä, pääsisäänkäynnin kohdalta, hiukan korkeampi.

- Rakennuksen kaareva massa juontuu tontin alkuperäisestä muodosta. Suunnittelun alkuvaiheessa kauppakeskus kiersi tontin takaosassa ollutta vanhaa kiinteistöä. Kyseisestä rakennuksesta tontteineen kuitenkin onnistuttiin tekemään sopimus ja saamaan koko alue kauppakeskuksen käyttöön, selvittää arkkitehti Marko Aitio Arkkitehtuuritoimisto Teuvo Vastamäki Oy:stä.
- Suunnitelmissa säilynyt kaareva muoto samalla näyttää julkisivua - joka toimii myös mainospintana - mahdollisimman laajalle. Perusratkaisussa haettiin selkeätä ja valoisaa ilmettä, sekä muutosjoustavuutta liiketilojen osalta. Materiaalivalinnoissa tavoiteltiin lämminhenkistä ja kestävää ratkaisua. Julkisivun alaosa on keraamista laattaa ja yläosa punaista rappausta. Rakennuksen keskipisteenä ja kokoavana tilana toimii luonnonvaloa saava keskusaula kahvioineen ja terasseineen, jatkaa Aitio.

Sisätilan terassi on mielenkiintoinen kokoustila keskusaukion kahvion yläpuolella, toisessa kerroksessa. Keskusaulasta johtaa leveä käytävä Elon suurimpaan myymälään, K-Citymarketiin. Toinen suuri tila on Kokkolan Halpa-Hallin käytössä. Elossa on yhteensä 64 liiketilaa ja kaksi toimistoa.

Kauppakeskuksen suunnittelu on lähtenyt asiakkaiden tarpeista

Kauppakeskus Elon palvelukokonaisuuden suunnittelusta, vuokralaisten hankinnasta, layoutin suunnittelusta ja rakentamisesta on vastannut Rakennustoimisto Palmberg Oy.
Rakennuskohteen projektipäällikkönä toiminut Jarmo Pitkänen kertoo, että Elon suunnittelussa lähdettiin alusta alkaen liikkeelle asiakkaiden tarpeista.

- Työ alkoi vuonna 2004 Ylöjärven ja Länsi-Tampereen asiakastarpeiden kartoituksella.

Tuloksesta ilmenee, että sektorilla, joka on kymmenen minuutin ajomatkan päässä Ylöjärven keskustasta, asuu 63000 ihmistä ja he käyttävät keskimäärin 740 miljoonaa euroa ostoksiin. Ensisijaisena tavoitteena oli koota tämän väestön palvelutarpeet niin, ettei niitä tarvitsekaan lähteä hakemaan Tampereelta, vaan ne voi saada läheltä, omalta paikkakunnalta, selvittää Pitkänen.

- Kauppakeskuksen vuokralaisten valinnalla on sitten pyritty vastaamaan näihin tarpeisiin.

Kun huhtikuun toisena päivänä vietettiin kauppakeskuksen avajaisia, oli omistus siirtynyt Palmbergiltä uusiin käsiin! Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj osti kauppakeskuksen Palmbergilta 62 miljoonalla jo joulukuussa 2007.

Ison rakennuksen rungosta 3d -mallinnus

- Ainahan iso kohde on haasteellinen myös rakennesuunnittelijalle, koska runkoaikataulut ovat tiukat. Tämä kohde oli meidän yksikössämme ensimmäinen iso betonirunkoinen kohde, joka mallinnettiin. Betonirungosta tehtiin 3d -malli, josta saatiin elementtikuvat. Myös työmaa hyödynsi 3d mallia, sanoo kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Pekka Rauhala A-insinöörit Oy:stä.

- Rakenteet muuten olivat järjestelmänä selkeät, tosin kaareva ulkoseinä toi omat
haasteensa suunnitteluun. Teräsrakenteinen mainostorni ja pääsisäänkäynnin