Kauppakeskus Elektroni

Atomi-korttelin ensimmäisten kehittämisideoiden taustalla ovat YIT Rakennus Oy:n myyntijohtaja Eero Hattarin mukaan maat omistaneen H. G. Paloheimo Oy:n tekemät selvitykset. Kortteliin kaavailtiin tuolloin muun muassa liike- ja asuinkiinteistöjä. Kaupunki suhtautui alusta alkaen alueen kehittämishankkeisiin hyvin myönteisesti.

Korttelin kaupallisten kehittämistä tuki osaltaan konsulttitoimisto Tuomas Santasalon vuonna 2005 tekemä kaupan palvelujen kattavuutta koskeva markkinatutkimus. Tutkimuksen mukaan Riihimäen ja sen lähialueiden asiakasmäärien kasvupotentiaali on 30‑40 prosenttia. Erityisen selkeästi tutkimus osoitti tarvetta erikoiskaupan osuuden kasvattamiseen.

Tutkimuksen tulos antoi YIT:lle pontimen kauppakeskuskonseptin kehittämiseen. Kauppakeskuksen rakentaminen sopi hyvin Riihimäen kaupungin profiilin ja kiinnostavuuden kehittämistavoitteisiin. Kaupunki halusi kasvattaa keskustan vetovoimaa uudenlaisella ilmeellä ja palvelutarjontaa vahvistamalla. Tavoitteena oli modernimpi kaupunkikuva.

Hanke, jossa olivat mukana YIT:n ja kaupungin lisäksi maat omistavat H. G. Paloheimo Oy ja VR, eteni virkamiesportaassa rivakasti. Atomi-korttelin kaava hyväksyttiin kahdeksassa kuukaudessa. Kaavassa oli tuolloin mukana myös Osuuskauppa Hämeenmaan Prisma-keskushanke.

‑ Osuuskauppa Hämeenmaan Prisma-keskus sopi hyvin suunnitelmiin. Atomi-kortteliin saatiin siten isompi ja näyttävämpi kauppakokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisempia palveluja ja lisää asiakkaiden kiinnostusta. Prisma-keskuksen vahva marketkauppa toimii molempien kauppapaikkojen veturina, Hattari taustoittaa.

Kauppakeskus vaihtoi omistajaa

YIT Rakennus Oy osti H. G. Paloheimolta tonttimaan ja käynnisti maanrakennustyöt loppusyksystä 2006. Kauppakeskus Elektronin peruskivi muurattiin samanaikaisesti Prisma-keskuksen kanssa 18.1.2007. Rakentamisaikataulu oli tiukka. Molemmat kauppapaikat haluttiin auki ennen joulukaupan alkua. Tässä myös onnistuttiin. Siinä vaiheessa kauppakeskus Elektronin kiinteistö ei ollut enää YIT:n omaisuutta. Kauppakeskuksen osti alkukesästä brittiläinen sijoitusyhtiö Boultbee Construction.

Sijoitusyhtiö ostaa Hattarin mukaan myös rakenteilla olevat retail park -tyyppisen lähinnä kodinsisustuksen erikoiskauppojen keskuksen Neutronin ja Matkakeskuksen kiinteistöt, sekä saneerattavan voimalarakennuksen, johon kaavaillaan muun muassa toimisto-, ravintola- ja kulttuuritiloja.

‑ Valmistuessaan korttelialue muodostaa monipuolisen ja kiinnostavan palvelukokonaisuuden, mikä lisää kävijöiden määrää. Eivätkä he ole ainoastaan riihimäkeläisiä. Atomi-korttelin palvelutarjonta kiinnostaa varmasti myös kauempana asuvia ihmisiä. Toteutuessaan sen suuntainen kehitys edesauttaa myös kauppakeskus Elektronin menestymistä. Siinä suhteessa alku onkin ollut lupaava. Kauppakeskuksessa toimivat erikoisliikkeet ovat ylittäneet myyntibudjettinsa, Eero Hattari kertoo.

Tavoitteena palvelukokonaisuus

Kauppakeskus Elektronin arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Pekka Leskelä Arkkitehtitoimisto HKP:stä luonnehtii suunnittelua pitkälti yhteisprojektiksi, jossa olivat mukana kaavoittaja, rakennuttajat ja rakentajat. Koska Prisma-keskusta suunniteltiin ja rakennettiin samanaikaisesti, se edellytti myös molempien kauppapaikkojen suunnittelusta vastanneiden arkkitehtien keskinäisiä palavereja.

‑ Tavoitteenamme oli tehdä kortteliin toimiva kauppapaikka. Rakenteellisesti tavoite kulminoituu vierekkäin olevia kauppakeskuksia yhdistävään jalankulkukäytävään. Lähtökohtana meillä oli näkemys, jonka mukaan kauppakeskukset muodostavat asiakkaille yhtenäisen palvelukokonaisuuden, Leskelä perustelee.