Kauppakeskus Duo Tampereen Hervannassa on ainutlaatuinen liikekeskus. Sen vanha osa kuuluu arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän 1970-luvulla suunnittelemaan keskustakokonaisuuteen. Uusi osa jatkaa vanhan osan arkkitehtonista ilmettä nykyajan vaatimukset huomioiden.
Yhdyskuntasuunnittelu on Hervannassa laahannut noin 15 vuotta jäljessä asukasmäärään nähden.
‑ Myös opiskelijoiden ja työssäkäyvien määrät ovat nousseet huomattavasti. Tarjonta ei ole vastannut kysyntää, toteaa kauppakeskuspäällikkö Visa Vainiola kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj:stä.
Pietilöiden suunnittelema noin 9 300 kerrosneliön liikekeskus sai uudisrakennuksen myötä kylkeensä 12 600 kerrosneliötä lisätilaa. Liikekeskuksen avajaisia vietettiin puolitoistavuotisen rakennusurakan päätteeksi huhtikuun lopussa. Uudisosan alle rakennettiin parkkihalli 300 autolle. Bruttoalaa on yhteensä noin 32 800 neliötä.
Kauppakeskus Duossa on kolme isoa päivittäistavaramyymälää, useita vaatekauppoja, erikoisliikkeitä sekä ravintolapalveluita. Hankkeen rakennuskustannukset nousivat 25 miljoonaan euroon. Suuren osan siitä lohkaisivat maanrakennustyöt eli kallion louhinta parkkihallia varten. Muutostyöt jatkuvat edelleen vanhassa osassa.
‑ Lähtötilanne oli se, että Pietilöiden suunnitteleman liikekeskuksen kylkeen tulee jatkeena edellistä suurempi uudisrakennus. Tärkeää kuitenkin oli, etteivät ne muodostaisi erikseen ”vanhaa ja uutta puolta” vaan kokonaisuuden, kertoo rakennuttajapäällikkö Jouko Helminen Citycon Oyj:stä.
Suunnittelutyön teki Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy. Pääsuunnittelija Eero Lahti kertoo projektissa olleen monta erityispiirrettä.
‑ Lähtökohdan muodosti luonnollisesti olemassa oleva liikerakennus, joka on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde ja muodostaa päätteen koko keskusakselille.
Reunaehdot olivat siis olemassa. Rakennus täyttää koko tontin ja rajautuu katuverkostoon kaikilta sivuiltaan. Ylhäällä vastassa oli räystäskorkeus, alhaalla louhittava kallio, ja myös rakennuskustannuksilla oli tiukka raaminsa. Kauppakeskukselle asetettavat muunneltavuuden ja logistisen toimivuuden vaatimukset oli myös täytettävä. Erityisesti kauppakeskuksen talotekniikan sovittaminen oli haastava tehtävä.
Pitkästä asemakaavaprosessista huolimatta yhteistyö Museoviraston ja muiden tahojen kanssa sujui hyvin. Suunnittelutyö eteni alkuperäistä osaa suunnitelleen Raili Pietilän myötävaikutuksella.
Kaavasuunnitteluvaiheesta lähtien mukana oli myös arkkitehti Sami Tuuhea samasta toimistosta.
‑ Lopputulos on moderni vastine Pietilän ajalle, materialistisesti ja muotokieleltään yhteneväinen. Tästä haluttiin tehdä tietyllä tapaa maanläheinen ja positiivisella tavalla hervantalainen, projektipäällikkönä toiminut Tuuhea täsmentää.