Kun kauppakeskus Aapeli avasi ovensa maaliskuussa, siirtyi Kuopion keskustan liiketaloudellinen painopiste kauppatorin keskeltä sen lounaiskulmalle. Rakennuttajalle, Savocon Oy:lle, Aapelin tontti oli onnenpotku, jota se oli havitellut pitkään. Aapeli oli Kuopion torinlaidalla viimeinen rakentamaton kulma.
Kauppakeskus Aapelin rakentamista edelsi Kuopiossa vuosia kestänyt keskustelu torinlaidan viimeisen arvokkaan korttelin käytöstä. Korttelin pohjoisena naapurina on suojeltu kauppahalli. Idässä kortteli sivuaa niin ikään suojelurakennukseksi päässyttä Kuopion lyseon rakennusta. Kulmittain torinlaidalla sijaitsee kolmas suojelurakennus, vanha Carlssonin tavaratalo.
Tähän maisemaan Savocon Oy halusi rakentaa nykyaikaisen, korkeatasoisen ja liiketaloudellisesti hyvin toimivan kauppakeskuksen. Kaavoittaja edellytti rakennuspaikan vaativuuden takia rakennuksen suunnittelijaksi arkkitehtia, jolla on kokemusta liikerakentamisesta.
Savocon Oy valitsi arkkitehtuurista vastaamaan espoolaisen arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n, jolla oli vaadittua liikerakennuksen suunnitteluosaamista mm. Myyrmannin ja Jumbon suunnittelusta pääkaupunkiseudulla. Kuopiolaisen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:n tehtäviin sovittiin mm. paikallistuntemusta vaativat arkkitehtoniset ratkaisut ja neuvottelut. Sormunen & Timonen Oy vastasi myös Aapelin rakennesuunnittelusta.
Arkkitehti Pertti Hakamäki Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:stä kertoo, että tavoitteeksi asetettiin kaupunkikuvaan luontevasti istuva rakennus, joka kuitenkin selkeästi on uusi liikerakennus.
Hakamäki muistaa, että myös kaavoitus- ja rakennustarkastusviranomaiset tunsivat suurta mielenkiintoa toteutusta kohtaan.
‑ Suunnitteluratkaisujen kehittely suoritettiinkin hyvässä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa jatkuvana vuoropuheluna. Kokemukset siltä osin ovat pelkästään myönteiset, Hakamäki toteaa.
Yhteistyö kuopiolaisen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:n kanssa sujui Hakamäen mielestä pääasiassa hyvin.
‑ Luontevat rajapinnat löydettiin, vaikka juuri tällaisessa suunnittelun integroinnissa projektipankin käyttö olisi ollut hyvin toivottavaa, hän arvioi.
‑ Jonkin verran lisätyötä aiheutui varmastikin suunnittelun rajapintojen määrittelystä ja joidenkin yksityiskohtien jatkuvuuden huolehtimisesta, mutta niiden osuus kokonaissuorituksesta oli kuitenkin vähäinen, Hakamäki toteaa.
Työnjako kahden arkkitehtisuunnittelijan välillä oli periaatteessa sellainen, että Innovarch Oy vastasi luonnos- ja rakennuslupasuunnittelusta sekä työpiirustusvaiheessa julkisivuihin ja kauppakeskuksen sisäilmeeseen liittyvästä suunnittelusta. Sormunen & Timonen vastasi työpiirustusvaiheessa pohjapiirustusten ja leikkauspiirustusten sekä osapiirustusten laadinnasta, käyttäjäkohtaisista muutoksista sekä pääosasta työmaavalvontaa.
Kauppakeskus Aapelin naapureina olevat suojelurakennukset sallivat Aapelille vain kolme kerrosta. 7 600 kerrosalaneliön rakennusoikeus mahdollisti kuitenkin kolmen lisäkerroksen rakentamisen maan sisään. Kolmeen kellarikerrokseen on sijoitettu liikkeiden varastotiloja sekä 146 autopaikkaa. Lisäksi 62 autopaikkaa on torin alla sijaitsevassa pysäköintilaitoksessa.
Arkkitehti Marja Väisänen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:stä muistaa, että Aapelin suunnittelussa piti koko ajan ottaa huomioon torin alle kaavaillun uuden liikekeskuksen toteutumisen mahdollisuus.
‑ Liittyminen jo olemassa olevaan ja suunnitelmien mukaan laajenevaan toripysäköintiin asetti omat vaatimuksensa kerrosten korkoasemille, Väisänen toteaa.
Korkopulmia aiheuttivat myös Kuopion lyseon räystäskorkeus sekä Aapelin korttelin laskeutuminen hiekkarinteessä noin puolen kerroksen verran.
Väisäsen kertoo, kuinka viranomaisten kanssa neuvottelu on ollut paikoin erittäin haastavaa, sillä kohteessa oli soviteltava yhteen monen eri osa-alan määräykset.