Karhulan uimahalli

Karhulan uimahallin peruskorjaushanke on arvoltaan 5,63 miljoonaa euroa ja on yksi opetusministeriön vuoden 2009 liikuntatilaohjelman puitteissa jaettavan tuen saajista. Karhulan kohdalla tuen lopputulos kylpee väreissä ja laadukas rakennustyö tuo veistoksellisen arkkitehtuurikohteen tähän päivään huomisen tarpeet huomioon ottaen.

Liikuntapaikoille omat kriteerit

Rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että ministeriön tavoitteena on tukea ja sen kautta ohjata liikuntaympäristöjen kehittämistä ja parantamista. Kriteerinä tuen saamiseksi on se, että liikuntapaikkaa käytetään tehokkaasti eri vuorokaudenaikoina ja että se on monikäyttöinen ja palvelee erilaisia käyttäjäryhmiä.

– Ministeriön hankkeen arvopohjan muodostavat viisi pääperiaatetta: Liikun-tapaikkojen tulee olla esteettömiä ja helposti saavutettavia. Niiden rakentamisessa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Lii-kuntapaikkojen tulee olla laadukkaita ja turvallisia ja liikuntaolosuhteilla tulee edistää tasa-arvoa. Hankkeelle tavoitellaan myös mahdollisimman laajaa virkamiestyön perustaa ja siksi liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä, rakennusneuvos Järvelä tii-vistää.

Rakennuttajapäällikkö Ville Suni Kotkan kaupungin Tilapalveluyksiköstä kiteyttää sen, miten tavoitteet jalkautuivat Karhulan kohdalla käytäntöön.

– Uimahallin sisätilat on rakennettu kokonaan uusiksi. Uutuuksia ovat inva-hissi, kaksi invasaunaa ja kaksi kuntosalia, jotka niin ikään on varustettu ikäjakautuma huomioon ottaen. Virkistystä pimeneviin syysiltoihin tuo uusi kirkasvalohuone. Tämän lisäksi pääallasta on muutettu siten, että altaan pohjaa on nostettu toisesta päästään vajaat kaksi metriä vesiliikunnan, kuten vesijuoksun harjoittamisen helpottamiseksi. Uimahallin sisääntuloaulaa laajennettiin myös, eikä pidä unohtaa sitä, että hallin aulan yhteydessä yleisöä palvelee kahvio, josta on upea näkymä allassaliin ja hallin lasiseinän takana avautuvaan luonnonmaisemaan.

Myös henkilöturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Kävijät saavat li-punoston myötä rannekkeen, joka toimii tunnistimena niin pukuhuoneisiin johtavan käytävän portilla kuin avaimena pukukaappeihinkin.

Rakennuksen muodonmuutos

Pääsuunnittelija, arkkitehti Tapio Antikainen Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy:n Helsingin toimipisteestä kertoo, että 60–70-luvuilla uimahalleja rakennettiin paljon eritasoratkaisun periaatteen mukaisesti. Karhulan uimahalli on puhdasoppinen esimerkki tästä. Se on rakennettu jyrkähkön rinteen kupeeseen niin, että sisään saavutaan ylätasolta, jolla sijaitsevat pukuhuoneet. Kierreporras johtaa alas pesu- ja saunaosastolle, josta on suora käynti korkeaan allassaliin.

Tapio Antikainen toteaa, että peruskorjauksia suunniteltaessa suuri haaste on tämäntyyppisten hallien muuntamisessa liikuntaesteisille soveltuviksi. Oman mausteensa suunnitteluun antaa se, että uima-altaat eivät ole enää vain uimista varten, vaan niiden on sovelluttava myös moniin muihin vesiliikuntamuotoihin.

– Nämä vaikuttavat muun muassa altaiden syvyyksiin, veden lämpötiloihin, tilojen eriyttämiseen toisistaan sekä allasvälinevarastojen laajuuteen. Perus-korjauksessa toiminnallisuuden parantamista rajoittavat tietenkin olevat tilat ja rakenteet. Kustannusten kurissa pitämiseksi joudutaankin tekemään yleensä jonkinlaisia kompromisseja, Antikainen pohtii.

Arkkitehtuuriltaan Karhulan uimahalli on ollut robusti ja kiinteä noppamainen massa, se on aikansa arkkitehtuurin lapsi. Peruskorjaus vaikutti tietenkin sen ulkomuotoon ja yleisilmeeseen.

– Ulkopuolen arkkitehtuuriin vaikuttivat vesikaton uusiminen eli räystäslinjan nosto, sisääntuloaulan laajennus sekä ilmanvaihtokonehuoneiden uudet tilat. Julkisivun ”raidoilla” häivytettiin vanhojen betonielementtien monotonista saumajakoa. Rakennuksen uudelleen massoittelulla ei ole pelkkä esteettinen tehtävä. Esipatinoitu kuparikatos ohjaa asiakkaan uimahallin pääsisäänkäyntiä kohti, Tapio Antikainen kertoo.

Suunnittelijaa ohjaavat monet tekijät. Uimahalliolosuhteet rajoittavat jonkin verran sisätilojen materiaalivalinnoissa. Materiaalien tulee olla kestäviä, tur-vallisia ja helposti puhtaana pidettäviä. Halleissa käyttö ja olosuhteet ovat kovia, ja detaljien on oltava sen mukaisia. Kestävien materiaalien valinta on säästöä pitkällä tähtäimellä. Pintojen uusimisen ja materiaalivalintojen jäl-keen on tilojen kunnossapitokin helpompaa.

– Värivalinnoissa olen hakenut ratkaisua, joka perustuu rauhallisten, yksinkertaisten sävyjen, valkoisen ja harmaan valintaan. Lämpimän sävyt syntyvät puupintojen, kuten alakattojen ja akustorimoituksien ja hallisalin penkkien luonnon värityksestä. Kokonaisuus on terästetty limenvihreällä. Halusin sisäväritykseen yksinkertaisuutta ja rauhallisuutta, mutta myös jotain piristävää mausteeksi, nimittäin erilaiset kuvioinnit laatoituksissa tekevät tilasta usein levottoman ja sekavan, joten sijoitinkin limenvihreän antamaan ilmettä isoina pintoina. Väri sopii mielestäni hyvin harmaan ja valkoisen kanssa yhteen, Tapio Antikainen kertoo.

Uimahalli on myös toiminnoiltaan käynyt lävitse muodonmuutoksen. Se tarjoaa käyttäjilleen monipuolisemmat ja toimivammat tilat aikaisempaan verrattuna. Toimivammat ne ovat ensisijaisesti ajatellen liikuntaesteisiä ja -rajoitteisia asiakkaita. Uudessa isommassa sisääntuloaulassa on purkautumistilaa isommallekin ryhmälle. Ison altaan pohjamuotoa muutettiin siten, että nyt puolet altaasta on sen syvyistä, että siinä voidaan pitää vesijumppaa. Lisäksi altaaseen asennettiin irrotettava matalanou-suinen porras.

– Invapukuhuoneisiin pääsee nyt hissillä, kun aikaisemmin käynti tapahtui alemman kerroksen tasolta ulkokautta. Ihmisten tasa-arvoa on näin parannettu huomattavasti. Uutta tekniikkaa edustaa monipuolinen kulunvalvontajärjestelmä, johon liittyvät kassajärjestelmä, kulkuportit puku-huoneisiin, rannekkeet ja niillä aukeavat pukukaappien lukot. Tekniikan uusimisen myötä olosuhteet hallissa ovat paremmat ja paremmin hallittavissa, Tapio Antikainen toteaa.

Tiivis yhteistyö onnistumisen perusta

WSP Finland Oy:n projektipäällikkö, diplomi-insinööri Kari Miettinen sai eteensä rakenteeltaan varsin vankan talon, mutta siihen jouduttiin tekemään radikaaleja muutoksia. Hän toteaa, että vaativa on sana, joka pätee niin rakennesuunnittelijan kuin urakoitsijankin työn laatumääreeksi.

Rakennesuunnittelu on niin ikään tilaajan tarpeiden huomioon ottamista. Tässä hankkeessa tilaajan toiveena oli säilyttää vanhoja kantavia rakenteita mahdollisimman paljon ja hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita, reikiä ja varauksia mahdollisimman hyvin.

Kokonaisuuden takana vaikuttivat voimakkaasti myös ministeriön antamat suuntalinjaukset ja liikuntapaikkojen arvopohjan huomioon ottaminen. Ministeriön ohjeistusta pyydettiinkin huomioimaan mahdollisimman hyvin muun muassa uima-altaan ja lasten altaan muodonannossa ja pukutilojen rakenteiden kohdalla.
Huolellinen purkutyö ja tuentasuunnitelma olivat oleellinen tekijä vesikattotyön onnistumiselle. Katolla sijaitsevan IV-konehuoneen kuormat vietiin liittopilareilla maaperään uusille perustuksille. Vanhoja betoniholveja jouduttiin purkamaan pilarien kohdilta. Reikien sijoittaminen oli haasteellista siksi, että vanhat mitta- ja raudoituspiirustukset olivat puutteellisia: Tarvittavia mitta-, korko- ja raudoitustietoja ei niistä löytynyt.

Yhteistyö urakoitsijan ja suunnittelijan välillä oli tärkeää. Näin saatiin pilarit paikoilleen ja holveja purettua niin, että vanhoja ripalaattoja ei tarvinnut vah-vistaa eikä tukea.

– Uima-allasosaston 70-luvulla paljon käytetty poimulevy / villakattorakenne purettiin kokonaisuudessaan. Purkamisessa oli oleellista se, että vanhat lii-mapuupakit piti tukea työnaikaisesti kaatumista vastaan. Allashallin koko seinän mittainen korkea lasiseinä piti myös tukea työn ajaksi, koska seinän yläosa jäi vaille vanhan katon antamaa sivuttaistukea, luonnehtii Skanska Talonrakennus Oy:stä Lappeenrannan tulosyksikönjohtaja Kari Hovi.

Vanhat rakenteet ovat aina yllätys korjausrakentajalle. Karhulan uimahallin osalla realismin ydin piili julkisivujen ja rakennuksen sisäpuolisissa huonokuntoisissa betonirakenteissa. Korjaussuunnittelu perustuikin kuntotutkimustuloksiin ja paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Liitoskohtien suunnittelu vanhan ja uudisosan välillä ja myös teräsrakenteiden ja betonisten runkoelementtien suunnittelu perustui työmaalta toimitettuihin mitta- ja korkotietoihin. Suunnittelussa keskityttiin vanhojen betonirakenteiden kantavuustarkasteluihin ja betonin lohkeamien ja hal-keamien korjaamiseen.

Oman mielenkiintoisen haasteensa rakennesuunnitteluun ja urakointiin toivat talo- ja vedenkäsittelytekniikan reititys ja läpimenojen yhteensovittaminen vanhoihin betonirakenteisiin.

– Rakennesuunnittelu eteni normaalisti, kun mittatiedot olivat hyvissä ajoin suunnittelijan käytössä. Tässä erityisesti korostui urakoinnin ja suunnittelun yhteystyön sujuvuus, projektipäällikkö Kari Miettinen toteaa.

Kohteeseen rakennettiin myös uutta: sisääntuloaulan laajennus, vesikattotason uusi IV-konehuone, kahvion ulkopuoliset poistumistieportaat sekä uusi betonirakenteinen IV-torni.

Hallin suuri suhteellinen kosteus, korkea lämpötila ja rakenteisiin tiivistyvä kosteus aiheuttavat merkittävän rasituksen rakenteille etenkin kylminä vuo-denaikoina. Tästä johtuen materiaalivalinnat, kuten erikoisteräksien käyttö ja rakennusfysikaalinen suunnittelu, olivat oleellisen tärkeä osa onnistumi-sessa.

– Kriittisin vaihe oli vesikaton korjaus ja vahvistaminen, työnaikainen tuenta ja talviolosuhteet. Tahdon myös korostaa allasrakentamisen työvaihetta. Allashan kävi lävitse perusteellisen muodonmuutoksen, kertoo Kari Hovi.

– Allasta madallettiin toisesta päästä soratäytöllä ja päälle valettiin uusi teräs-betoninen pohjalaatta. Vanhat klinkkerilaatat ja kiinnityslaastit poistettiin al-taan kaikilta pinnoilta. Paljastunut betonipinta puhdistettiin kaikesta irtoaineksesta, minkä jälkeen betonin kelpoisuus todettiin vetolujuuskokein. Kolot ja epätasaisuudet paikattiin vedeneristysjärjestelmään yhteensopivalla laastiyhdistelmällä. Laastin kuivumisajan jälkeen tehtiin vesieristys sertifioidulla tyyppihyväksytyillä vedeneristysjärjestelmätuotteilla. Altaan vesitiiveys varmistettiin vielä vedenpitävyystestillä ennen laatoitustyön aloi-tusta.

Rakentaminen on yhteistyötä, joka seisoo käytännön rakentajan, valvonnan ja suunnittelijoiden varassa.

– Tässä hankkeessa arkkitehti tuotti hyvät ja tarkat piirustukset, detaljit ja työ-ohjeet; siitä oli luonnollisena seurauksena se, että rakennesuunnittelijalla oli aikaa keskityttyä oleellisiin seikkoihin, kuten rakennusfysiikkaan, rakennedetaljien suunnitteluun ja lujuuslaskentaan. Kun lisäksi työmaahenkilöstö, rakennuttaja ja muut erikoissuunnittelijat olivat oikealla otteella hankkeessa mukana, saatiin juohevan yhteistyön perustalta aikaan hieno ja toimiva uimahalli, toteaa Kari Miettinen WSP Finland Oy:stä.

Onnistunut käyttöympäristö

Rakentamisessa teollinen muotoilu ei ole saanut kovin näkyvää sijaa sen perinteisessä merkityksessä. Muotoilu on kuitenkin osa toiminnallisuuden toteutumista. Karhulan hankkeessa kulunvalvonta ja pukeutumistilat ovat kuin muotoilun oppikirjasta poimitut.

Juha punta Oy ja Pusatec Oy ovat tehneet yhteistyötä, jonka tuloksena on sellainen käyttöympäristö, että luonnistaa, kuten teollinen muotoilija Hannu Kähönen on onnistuneesta muotoilusta sen sanoiksi pukenut.
Kokonaan korkeapainelaminaatista valmistetut ovet ovat hieman ohuemmat kuin tyypilliset laminaatilla pinnotetut ovet.

– Ovilehden pinta on kova ja jäykkä. Se voidaan saada minkä värisenä ta-hansa tai siihen voidaan painaa tilaajan valitsemia kuvia tai kuvioita; vain mielikuvitus asettaa tässä rajat. Ohut ovilehti luo sirouden tunnun ollen samalla korkealuokkainen ja laadukas. Kestäväksi todettu, laakeroitu tappisarana liittyy koko oven mittaiseen alumiiniprofiiliin, mikä viimeistelee kokonaisuuden. Tämä rakenne takaa sen, että ovi on kestävä ja todella miellyttävä käytössä, kertoo Juha Punta Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nummelin.

Enää ei voida arvottaa kaappia, lukkoa tai avainta sellaisenaan. Kyse on toi-minnallisesta synergiasta, joka alkaa siitä, kun asiakas saa rannekkeensa hallin sisääntulon kassalta.

– Asiakas saa valita haluamansa kaapin pukuhuonetiloissa, hän voi halutessaan vaihtaa kaappia vapauttamalla aiemmin varaamansa kaapin. Kyse on asiakkaan ja palveluntarjoajan turvallisuudesta. Avaimia ei voi kopioida ja kaapeissa on hälytys murtoja vastaan. Tarvittaessa kassalta jo voidaan ilmoittaa vapaana olevien kaappien määrä ja kaapin numero. Lisäksi järjestelmää voidaan laajentaa esimerkiksi siten, että mikäli allastiloissa on muita palveluja kuten kuntosali tai kahvio, niin ranneke toimii maksuvälineenä ja tietenkin kulkuoikeutena uintikäynneillä, kertoo Pusatec Oy:n toimitusjohtaja Pertti Heurlin.