Karelia Yhtymä Oyj:n parkettitehdas

Toimitusjohtaja Esko Teerikorpi kertoo, että laajennukseen päädyttiin parketin kasvavan kysynnän vuoksi. Etenkin Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa on kysynnän kasvua. Tilaa tarvittiin toista tuotantolinjaa, kuivaamoa ja varastoa varten.

Ulkonäöltään laajennuksen toivottiin sopivan hyvin tehtaan entisten tilojen kanssa, mutta myös näyttävyyttä haettiin. Karelia Yhtymä Oyj on nyt Euroopan neljän suurimman parketinvalmistajan joukossa.

Tutut kumppanit laajennuksessa

Arkkitehti- ja rakennesuunnittelutoimistoksi Karelia Yhtymä Oyj valitsi kuopiolaisen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:n. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi rakennusarkkitehti Marko Saukkonen. Yritys on ollut suunnittelemassa Kuopion tehtaan laajennuksia aikaisemminkin. Toimitusjohtaja Teerikorpi pitää tuttuutta etuna.

– Me suurin piirtein tiedämme, mitä tutulta yhteistyökumppanilta on odotettavissa. Tunnemme myös heidän toimintatapansa sekä yhteyshenkilöt henkilökohtaisesti, hän selvittää.

Samaa etua kunnioittavat myös muut pidempiaikaiset yhteistyökumppanit, mm. laajennuksessa rakennuttajakonsulttina toiminut Esko Hynninen ja pääurakoitsijan Skanska Itä-Suomi Oy:n työpäällikkö Janne Mönkkönen.

Yhtä lukuun ottamatta kaikki muutkin aliurakoijat on valittu Kuopion seudulta. Kotiseuturakkaudessakin nähdään etuja projektitoiminnalle.

Varhainen talvi pääsi yllättämään

Rakennusluvan saamisesta laajennuksen valmistumiseen meni aikaa noin puoli vuotta. Mutkan matkan alkutaipaleelle teki poikkeuksellisen kylmänä ja varhain alkanut talvi Kuopion seudulla.

Janne Mönkkönen muistelee, kuinka talven alta selvittiin.

‑ Erityisesti vastaava työnjohtaja Pauli Lappalainen Skanska Itä-Suomi Oy:stä joutui venymään ja osoittamaan organisointitaitonsa.

Erityistä kiirettä rakennustyömaalla pidettiin sinne saakka, kunnes tehdas oli vesikaton alla.

Nykyinen rakennustahti, johon alalla ajauduttiin 90-luvun laman aikana, on haaste kaikkien rakennuttaja- sekä rakentajaosapuolten mielestä. Nopeus tekee kustannussäästöjä, mutta se ei välttämättä ole hyväksi laadulle.

– Rakennuttajan on pyrittävä valinnoissaan osumaan saumaan, jossa kaikki edut kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla, toimitusjohtaja Teerikorpi toteaa.

Toimitusjohtaja Heikki Timonen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:stä kertoo, että nyt kiireiseen työrytmiin on jo totuttu. Hänen mukaansa heti laman jälkeen asiantila saattoi olla toisin.

Näyttävää, mutta varman päälle

Laajennusosa on toteutettu näyttävästi, mutta kokemuksesta varmoiksi havaituilla ratkaisuilla. Hallien seinät ovat Sandwich-elementtejä. Rakennuksen runko on betonipilareita ja jännebetonipalkkia. Katossa on käytetty TT-laattaa.

– Tämä katto pysyy ylhäällä, Heikki Timonen vastaa viime aikojen kuumaan kysymykseen.

Tehdastilojen lattiamateriaaliksi valittiin erittäin kestävä imubetoni. Kestävyys on tärkeää, kun lattia kannattelee huipputarkkaan 0,02 millin työstötarkkuuteen tarkoitettuja koneita. Suurin osa tehdashallin koneista onkin paalutettu alla olevaan peruskallioon saakka tärinän minimoimiseksi.

Väritykseltään tehdas on valoisa. Seinät ja katot ovat vaaleita, lattia vaaleanharmaa. Näyttävyyttä massiiviseen rakennukseen on saatu mm. ikkunoilla.

Kuopiolainen AH-Talotekniikka Oy on suunnitellut tehokkaan yleisvalaistuksen. Kohdevaloja on vain laaduntarkastuspisteissä.