Karaportti 3 ja Kara East

Espoon Karaportti on ollut yksi Nokian osoitteista jo 1970-luvulta alkaen. Alusta saakka paikalla on työskennelty puhelinverkkojen parissa, langalliset vain ovat vaihtuneet langattomiin. Toiminnan laajentuessa myös sen luonne on muuttunut: vanhaa käytöstä poistettua teollisuushallia puretaan pois, samalla kun alueen toisella laidalla rakennetaan toimistoja ja tuotekehitystiloja.

Teollisuusalueen sijaan nokialaiset puhuvatkin mielellään kampuksesta, vaikka alueella on myös tuotantoa. Alueen yleisilmettä ollaan muuttamassa puistomaisemmaksi. Tällä hetkellä toimitaloja on yhdeksän, niiden keskelle linjataan puistomainen bulevardi.

Turuntiehen liittyvä Karaniityntie on suuren alueen ainoa katu, muut liikenneväylät ovat asemakaavassa pysäköintialueita tai sisäisiä katuja. Kampusta ei kuitenkaan ole täysin suljettu tai aidattu, vierailijat ja taksit pääsevät rakennusten oville.

Karaportin alueella näkyvät toimistosuunnittelun eri vuosikerrat. Osa taloista perustuu 1980-luvulla suosittuun kolmiomaiseen pohjaratkaisuun. Uusimmat talot edustavat perinteistä kaksikäytäväratkaisua maisemakonttorisovelluksena. Johtotähtenä on muunneltavuus, joka lyö leimansa niin arkkitehtisuunnitteluun, kalustukseen kuin rakenteisiin ja talotekniikkaankin.

Alueelle on loppuvuodesta 2006 valmistunut kaksi uudisrakennusta. Pohjoisosaan valmistunut Karaportti 3 (Kara Phone North) on alueen rakennuksista ilmeeltään edustavin. Kampuksen kaakkoiseen nurkkaan valmistunut Kara East -rakennus on ilmeeltään lähempänä perinteistä toimistotaloa. Molemmissa kohteissa on kuitenkin sovellettu samoja suunnitteluperiaatteita. Rakennukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy, myös rakenne- ja talotekniikkasuunnittelija ovat samat. Karaportti 3:n urakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy, Kara Eastin urakoi puolestaan SRV Viitoset Oy.

– Kerroksen pinta-ala on tuhannen neliön luokkaa, kulku keskeltä jolloin tila on jaettavissa kahteen osaan. Väliseiniä rakennetaan tarpeen mukaan, mutta pääasiassa tila pyritään pitämään avoimena, kuvaa projektinjohtaja Leo Lehto Nokialta vuosien varrella hioutunutta reseptiä.

– Perusmassoittelu varmistaa sen, että haluttaessa rakennus voidaan helposti jakaa eri käyttäjille, toteaa Kara Eastin pääsuunnittelija Robert Trapp. Karaportti 3:n pääsuunnittelija Pekka Piha puolestaan toteaa, että kohteessa toiminta on olennaista, rakennukset ovat sille kuoria, joiden on pystyttävä muuttumaan toiminnan muuttuessa.

Laboratoriot kuin tietokonesaleja

Tuotekehitystilat sisältävät osin tavanomaista toimistotilaa, osin laboratorioita. Sana saattaa herättää vääriä mielikuvia, tietoliikenneyrityksen laboratoriot muistuttavat enemmän palvelinsaleja. Niissä ei juurikaan työskennellä. Tyypillisesti insinööri suunnittelee tietokoneellaan ohjelmistoa, ja vie kehiteltävän laitteen aika ajoin laboratorioon testattavaksi. Laboratoriot sijaitsevat siten aina muiden työtilojen läheisyydessä.

Karaportin alueella tuotekehitystoiminta liittyy lähitulevaisuuden laitteistoihin. Puhelinverkot räätälöidään kullekin asiakkaalle pitkälti erikseen.

Laboratorioiden laitteiden lämpökuorma laittaa talotekniikan lujille. Karaportin kiinteistöissä raskaimmat laitteet on sijoitettu alimpaan kerrokseen, jonka 4,2 metrin kerroskorkeus on talon suurin. Metrin korkuinen asennuslattia varmistaa osaltaan jäähdytyksen riittävyyden.

Toisen ja kolmannen kerroksen korkeus on 3,9 metriä, ja niihin sijoittuvat muut laboratoriot. Ylimmät kerrokset ovat normaalikorkuisia toimistokerroksia 3,6 metrin kerroskorkeudella. Kaikkien kerrosten lattiat on rakenteiden puolesta mitoitettu lähes kaksinkertaiselle kuormalle normaaliin toimistotaloon verraten, joten tavanomaiset laboratoriot voi sijoittaa mihin tahansa.