Kangasalan pääkirjaston laajennus ja peruskorjaus

Kirjaston sisäänkäynti erottuu muusta liikerakennuksesta keltaisella värillään. Katutasossa olevasta ovesta on helppo pistäytyä kirjaston kahvila Lukunurkkaan ja samalla voi käväistä lehtisalissa selaamassa päivän uutiset sekä pyörähtää taidenäyttelyssäkin, taidetila Terrassa. Katutasossa on myös luentosali Harjula ja kirjastoauton varasto-työtila.

Toisessa kerroksessa on heti portaikon yläpäässä asiakaspalvelupiste sekä tärkeät automaatit; kirjojen palautus ja lainaus.

- Automaattien käyttö on tehty niin helpoksi, että jo heti avaamista seuranneen kuukauden aikana lainausautomaattien käyttöaste oli 57 % eli yli puolet lainatusta aineistosta ja palautusautomaatin huikeat yli 90 %, selvittää Kangasalan kunnan kulttuuri– ja kirjastopalveluista vastaava kulttuurijohtaja Taina Sahlander.

Toisesta kerroksesta löytyy aikuisten tieto ja taito –osasto, hiljainen lukusali, ryhmätila Suppa ja henkilökunnan työtiloja. Vanhan, saneeratun osan puolella on aikuisten kaunokirjallisuus uusissa hyllyissään. Siellä on loistavan värikäs lastenosasto. Väliseinän takaa löytyy monitoimitila Hiekkalinna, joka on leikki- ja askartelutila ja joka toimii myös tapahtumien pitopaikkana.

Kangasalan kirjasto on elävä ja toimiva. Nuorille on oma tila, lisäksi taide- ja musiikkiosasto, sekä äänieristetty soittohuone. Kangasala-kokoelma on lasiseinän takana. Asiakkaiden käyttöön on varattu tietokonepäätteitä ja tehty tilaa omien kannettavien tietokoneiden käytölle.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat henkilökunnan työtilat ja sosiaalitilat.

- Kirjaston uudistuksessa on ollut mukana kaksi eri yhtiötä, sillä vanha saneerattu osa sijaitsee Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskuksessa ja laajennusosa kuuluu osana Kangasalan ydinkeskustan kehittämishankkeeseen, ja se on Kangasalan Torikeskus Oy:n hallinnassa, selvittää molempien yhtiöiden kokouksissa istunut kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Arja Lehto.

Koko kirjastonväki mukana suunnittelussa

- Rakentamishanke on kysynyt henkilökunnalta priorisointitaitoja, joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta, mutta jokainen työntekijä on myös haastettu mukaan tilojen ja toimintojen suunnitteluun, sanoo Taina Sahlander.

Pääkirjaston laajennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2008. Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskuksen ja Tampereentien väliin kohonneen uudisosan rakennustyöt valmistuivat vuoden 2009 lopulla. Uudisosa avattiin asiakkaille huhtikuussa 2010. Vanhan kirjastotilan peruskorjaustyöt käynnistyivät vuoden 2010 alussa ja syyskuun ensimmäisenä päivänä kirjasto oli taas avoinna.

- Vaikka lähtökohdat olivatkin varsin haastavat, niin tavoitteena oli saada kirjaston uudispuolen ja vanhan puolen tilat tuntumaan samalta kirjastolta ja helposti hahmotettavilta. Päätimme käyttää sisätiloissa niukkaa väriskaalaa, jotta lainauspisteet, istuskeluryhmät ja itse kirjat hyllyineen tulisivat paremmin esiin. Teimme saneerauspuolen arkkitehdin kanssa tiivistä yhteistyötä jo tilasuunnitteluvaiheessa ja kirjaston sisäistä väri- ja materiaaliskaalaa suunnittelimme yhteistyössä sisustusarkkitehdin kanssa. Yhteistyö oli mielestäni erittäin sujuvaa koko projektin ajan, kertoo laajennusosan suunnittelija, arkkitehti Jyrki Paldanius Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy:stä.

- Kirjaston vanhat tilat kokivat täydellisen muutoksen. Vain välttämättömät rakenteet jätettiin paikoilleen. Tilaohjelman tiloista päätettiin saneerauspuolelle sijoittaa pääasiassa aineistotiloja ja kellariin kirjavarastot. Lähtökohtana oli luoda avaraa aineistoaluetilaa ja eristettävyyttä vaativat tilat toteutettiin lasiseinärakentein, joista osa on avattavia. Näin myös tulevat mahdolliset tilamuutostyöt on helppo toteuttaa, sanoo arkkitehti Pekka Koli
Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy:stä.

Hyviä oivalluksia

Sisustusarkkitehti SIO Kristiina Mäkelä on ollut mukana kirjastohankkeessa vuodesta 2008 lähtien ja hänen edustamansa KM Interiorsin käsialaa on kirjaston sisustus. Niin Taina Sahlander kuin Kristiina Mäkeläkin ovat käyneet tutustumassa eri kirjastoihin Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa. Käynneiltä tulleita hyviä oivalluksia he ovat yhdessä toteuttaneet Kangasalan kirjastouudistuksessa. Yhtenä esimerkkinä on kirjahyllyjen madaltaminen ja niiden liikuteltavuus. Jotta kaikki kirjat on saatu mahtumaan uusiin matalampiin hyllyihin, on se merkinnyt vanhentuneen ja huonokuntoisen aineiston poistamista. Nyt suurin osa uusista hyllyistä on vain 160 cm korkeita.

- Kaikki keskilattiahyllyt, nuorten ja lasten hyllyt sekä laarit ovat pyörällisiä, jotta ne voidaan siirtää järjestettävien tilaisuuksien alta pois. Nykyaikaisessa kirjastossa tarvitaan hyvin erilaisia kalusteita varsinaisten kirjahyllyjen lisäksi, kuten esimerkiksi itsepalvelulainauspöydät, cd- ja dvd-aineiston säilytyskalusteet, laarikalusteet, kirjaesittelykalusteet ja lehtikaapit. Jotta saataisiin yhtenäinen kokonaisuus, kalusteet suunniteltiin tarpeiden ja toiveiden mukaan. Materiaalina on käytetty Duropalin valkokuultotammi -laminaattia ja hyllyjen päädyt ovat samaa puunsyykuvioista ABS-reunalistaa. Hyllylevyt ovat harmaaksi maalattua metallia. Kalusteet on teetetty Virossa Sarkopin puusepänliikkeessä. Palvelutiskit on toteuttanut ylöjärveläinen Kalustopuuseppä Pekka Koivisto Oy.

Koska kirjasto on elävä tapahtumapaikka, edellyttää se tiloilta muunneltavuutta ja kestäviä pintoja kulutukselle. Eri kerroksissa olevat tuolit ovat mukavia istua ja yhtenä tekijänä muodon lisäksi on kulutusta kestävä ja kostealla pyyhittävä Comfort-kangas, joka on koostumukseltaan pääosin polyesteriä.

Kirjasto on kahden eri osakeyhtiön yhteistyön tulos

Kirjaston suunnittelutyö alkoi jo vuonna 2006 Arkkitehtitoimisto Tilatakomon toimesta.

Se käsitti koko keskustakorttelin sekä kirjastotilat sisältävän Kiinteistö Oy Säästökeskuksen hankesuunnitelman. Kirjasto sijaitsi liikerakennuksen toisessa kerroksessa ja nyt nämä tilat on saneerattu osaksi lisärakentamisella laajennettua kirjastoa.

- Laajennus oli tarkoitus toteuttaa korottamalla liikerakennusta kerroksella sekä rakentamalla kylkeen pieni laajennusosa, joka toimisi myös sisääntulona myöhemmin toteutettaviin kulttuuritiloihin, selvittää Pekka Koli ja jatkaa: - Säästökeskuksen 1970-luvulla toteutettu betonirunkojärjestelmä osoittautui haasteelliseksi lisäkerroksen toteuttamiselle. Sen kantavat julkisivurakenteet, pilarit ja TT-välipohjalaatastot eivät sallineet lisäkuormaa, vaan lisärakenteita olisi pitänyt rakentaa ja nykyisiä vahvistaa.

Runkomuutokset olisivat olleet ongelmallisia myös ensimmäisen kerroksen liikkeiden toiminnalle. Tästä hankesuunnitelmasta luovuttiin.

Kunta päätti järjestää koko korttelin uudisrakentamisesta rakennusliikkeille kilpailun. Tilatakomo ei kilpailuun osallistunut, vaan jatkoi liikerakennuksen suunnitelmien toteuttamista, johon osana kuului kirjaston saneeraus. Kangasalan kunnan organisoiman ydinkeskustan kehittämiskilpailun voitti rakennusliike Hartela Oy.

- Kirjaston ulkoinen arkkitehtuuri on jäsennelty niin, että rakennukset ovat pääosin vaaleaa rappausta, mutta uudisosan ja vanhan puolen väliin jää tummaksi rapattu "nivelosa". Nivelosassa sijaitsee kirjaston uusi pääsisäänkäynti, rakennuksen sisällä aulatilat ja vertikaaliyhteydet. Pääsisäänkäynti sijoittuu torin laitaan ja sisäänkäynti on "merkitty" värikylläisillä pinnoilla tuulikaapissa ja korkean katoksen alapinnassa. Pääsisäänkäynnin väripinnoilla ja korkealla katoksella pyrittiin saamaan pääsisäänkäynti mahdollisimman selkeästi havaittavaksi, kertoo laajennusosan arkkitehti Jyrki Paldanius.

Rakentamisen haasteet

Yksi kirjaston laajennusosan vaativimmista rakenteista on kahdeksan metriä korkea kirjaston sali, jossa elementtitekniikka, työnsuunnittelu ja työturvallisuus saivat osoittaa parasta osaamisen hallintaa. Samoin pääsisäänkäynnin 12-metriset teräspilarit sekä niiden päihin asennettava kattorakenne oli tarkkuutta vaativaa työtä. Hyvä ennakkosuunnittelu ja korkea ammattitaito tuottivat onnistuneen lopputuloksen; avarat ja valoisat tilat. Kirjaston työmaan vastaavana mestarina toimi Hartela Oy:n Juha Hautaniemi.

- Koska kirjasto sijaitsee aivan kylän ydinkeskustassa, jouduttiin ihmisten liikkumiseen ja työturvallisuuteen kiinnittämään erityistä huomiota, toteaa Säästökeskuksen rakennusurakoitsijan AW-Rakennus Oy:n Sami Terhovaara. Entinen pesubetonipintainen julkisivu kuorrutettiin rapatulla levyrakenteella. Arkkitehdit olivat sopineet yhtenäisestä ulkoilmeestä rappauspinnan, katosvärityksen ja tehostevärien osalta.

Haasteellinen lähtökohta oli tilan mataluus ja vähäinen luonnonvalo. Uusittava talotekniikka piti mahduttaa matalaan tilaan ja TT-laattojen ripojen väliin. Ilmanvaihtoasennukset, valaisimet ja rivat peittävällä teräsverkkoalakatolla saatiin tilan kattomaailma yhtenäiseksi ja rauhalliseksi. Kantavat julkisivurakenteet eivät sallineet lisäaukotuksen tekemistä, joten kahdesta vanhasta isosta ikkunaruudusta poistettiin karmit ja tilalle rakennettiin keltaiset ulokeikkunat.

Rakennesuunnittelija, A-Insinöörit Oy:n Pekka Rauhala toteaa, että kirjasto oli haasteellinen projekti, koska kyseessä oli liittyminen vanhaan rakenteeseen.

- Vaikka rakenteet mitattiin tarkasti etukäteen ja oli vanhat kuvatkin olemassa, oli
vanhat rakenteet silti tehty toisin, niin että jouduttiin tekemään myöhäisessä vaiheessa vielä muutoksia suunnitelmiin. Kinostuvan lumikuorman johdosta jouduttiin myös vanhan puolen rakenteita vahvistamaan. Myös kulmatontilla kulkeva kunnallistekniikka aiheutti perustussuunnittelun osalta haasteita, koska paalutus piti suorittaa vanhan olemassa olevan kunnallistekniikan ehdoilla. Yhteistyö sujui projektin aikana hyvin kaikkien kanssa.

Yhteistyön tuloksena syntyi toimiva, muunneltava ja houkutteleva kirjasto

Kirjastosta syntyi monipuolinen kohtaamispaikka, tila, jota voidaan muokata nyt ja tulevaisuudessa erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen kirjastopalvelujen lisäksi. Siirtoseinien ja liikuteltavien kalusteiden ansiosta tapahtumien järjestäminen onnistuu luontevasti.

Sisäänkäynnin värikylläiset keltaiset pinnat jatkuvat sisällä info- ja lainaustiskeillä, jotta kirjaston toiminta ja tilat olisivat helposti hahmotettavia. Väripinnat ikään kuin "kuljettavat" asiakasta kirjastossa eteenpäin. Sisäänkäynnin katoksen terra-sävyä on käytetty sisällä
asiakkaiden istuskeluryhmissä.

Oleellinen suunnittelun lähtökohta oli myös visuaalinen yhteys laajennusosan aulatiloihin. Saneeratun rakennuksen ulkoseinän liittymäkohdassa ei onneksi ollut kantavaa rakennetta. Niinpä ulkoseinäelementtejä osittain leikkaamalla saatiin aikaan riittävän laaja palolasirakentein toteutettu visuaalinen yhteys laajennuksen tiloihin. Yhtenäisyyttä pyrittiin lisäämään myös yhtenäisin lattiamateriaalein, jotka valittiin yhteistyönä arkkitehtien ja sisustussuunnittelijan toimesta.

- Saneeratun osan tilakokonaisuutta hallitsee keskiosan porrashuoneen, työtilojen ja info-alueen käsittävä umpinainen musta palikka. Aineistoalue kiertyy sen ympärille ja kirjaston asiakkaat kiertävät asioidessaan tätä tiedon ”mustaa kiveä”, kiteyttää Pekka Koli saneeratun kirjaston osan ytimen.

Kirjaston laajennus oli ensimmäinen vaihe Kangasalan ydinkeskustan kehittämisessä, suunnitelmaan kuuluu kulttuuritalon, asuinkerros- ja liikerakennusten sekä maanalaisen autohallin rakentaminen.