Kampin keskus (Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit)

Maanpäällisiä osia vielä rakennetaan, mutta maanalaiset kerrokset ovat jo valmiina. Pääsuunnittelija, arkkitehti Aki Davidsson vertaa työtä pyörän keksimiseen uudelleen.

– Meillä ei ollut valmista esimerkkiä.

Kampin keskustasta järjestettiin tarjouskilpailu, jossa SRV Viitoset Oy:n ehdotus katsottiin muita paremmaksi. Voiton toi idea sijoittaa Espoon bussien ohella myös kaukoliikennebussien terminaali maan alle. Kaupungin laatimassa tarjouskilpailun viitesuunnitelmassa oli lähdetty siitä, että pitkän matkan bussit ovat maan pinnalla.

– Idean synnyttyä suunnitteluryhmässä pallo heitettiin liikennesuunnittelijalle ja edelleen kalliosuunnittelijalle, ja todettiin että ajatus on mahdollista toteuttaa, kertoo Davidsson.

– Ratkaisulla syntyi paljon enemmän autotonta jalankulkuympäristöä, toteaa arkkitehtisuunnitteluryhmän johtaja, arkkitehti Timo Kiukkola Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:stä.

Salomonkadun vanha joukkoliikennetunneli määritti Espoon bussiterminaalin sijainnin. Laiturit ja niitä sivuava aula ovat samassa tasossa kuin vanhaa linja-autoasemaa kohti avautuva pääovi. Muodostuva Narinkka-tori on kokonaisuudessaan jalankulkuaukio.

Pääoven tuntumassa sijaitsee Matkakeskus, joka myy bussilippuja sekä pääkaupunkiseudun matkakortteja. Yksittäisiä paikallisliikennelippuja saa aulan automaateista, ja aulaan on myös sijoitettu VR:n junalippuautomaatti. Yhteys rautatieasemallehan on minuutin metromatkan päässä. Aikanaan kun Kamppi–Töölönlahti-alueen liikennejärjestelyjä suunniteltiin, päädyttiin tähän kaksinapaiseen malliin: rautatieaseman ympäristö katsottiin liian ahtaaksi kaikille busseille.

Sähköiset opastetaulut kertovat matkustajalle oikean lähtölaiturin. Lähtöhallissa bussia odotetaan lämpimissä sisätiloissa, eikä laiturialueelle edes pääse, ellei bussi ole valmiina odottamassa. Espoolaisten lähtöhallissa on myös kauppoja, sellaisia joissa pistäydytään pikaisesti. Eikä kukaan kiellä poikkeamasta odotusaikana ylempien kerrosten kauppakujille – taitavatpa kauppiaat hieman sen varaan laskeakin.

Liikennettä monessa kerroksessa

Pääovelta nousevat liukuportaat kauppakeskuskäytävälle. Tätä pitkin jalankulkija pääsee Fredrikinkadulle saakka, samoin Annankadulle ja Tennispalatsin sekä Graniittitalon edusaukiolle. Kauppakeskukseen johtavia liukuportaita valaisee koko kauppakeskuksen läpäisevä valohalli, joka on vielä toistaiseksi levytettynä umpeen yläkerroksissa jatkuvien rakennustöiden takia.

Kaukoliikenteen terminaali on Espoon terminaalin alapuolella. Odotushallissa ei kauppoja ole, vain pieni kioski. Bussit sukeltavat linja-autoasemalle Annankadun uuden rampin kautta. Vanha Olavinkadun ramppi on jatkettu palvelemaan rahtiasemaa, saattoliikennettä ja pysäköintilaitosta.

Alimpana on Kampin metroasema, jonne johtavat uudet liukuportaat suoraan pääaulasta. Kaukobussimatkustajien on siis noustava ensin aulaan, vaikka jatkaisivatkin metroon. Yhteinen hissi palvelee kuitenkin metroasemaa ja bussiterminaaleja.

Kaupunki jatkuu vielä metrotunnelin alapuolellakin. Samanaikaisesti Kampin työmaan kanssa on edennyt syvällä peruskalliossa Helsingin Energian yhteiskäyttötunneli Kamppi–Erottaja–Kruununhaka. Tämä yhdistää jo olemassa olevia, yleisöltä suljettuja tunnelistoja. Helsingin kallioperän onkin sanottu muistuttavan jo reikäjuustoa.

Kallioon on piirretty myös varauksia tuleville teknisille ja liikenteen tarpeille. Kampissa on varauduttu Töölöön suuntaavan toisen metrolinjan rakentamiseen nykyisen metrolinjan alapuolelle.

Jo nykyisen julkisen tunneliverkoston opiskelemisessakin on tavalliselle kaupunkilaiselle työtä. Jalankulkutunnelit yhdistävät terminaalit ja pysäköintihallin Kampin uudisrakennuksiin, ympäröivien vanhojen rakennusten maanalaisiin tiloihin sekä vanhoihin pysäköintihalleihin.