Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo

Rakentamisen kimmokkeena oli vanhojen kuntakohtaisten aluepuhdistamojen riittämättömyys sellaisenaan Valtioneuvoston päätöksellä 365/94 asetettuun typenpoiston vaatimukseen nähden.

Pitkä prosessi

Kakolanmäen asemakaava maanalaisen puhdistamon rakentamista varten vahvistui kesäkuussa 2003. Länsi-Suomen lupavirasto antoi puhdistamolle ympäristölupapäätöksen syyskuussa 2003. Näin alkoi prosessi, jonka tulokse­na puhdistamo kykenee käsittelemään Turun, Kaarinan, Liedon, Paimion, Piikkiön, Ruskon, Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen jätevedet tavalla, joka vähentää Itämereen kohdistuvaa ravinnerasitetta huomattavasti.

Tällä tavalla tehokas, muun muassa typenpoistoon suunniteltu puhdistamoprosessi pienentää seutukunnan jätevesien mereen kohdistuvaa yhteiskuormitusta ja vähentää saaristomme rehevöitymistä.

Puhdistamon rakennuttaja on vuonna 2002 perustettu ja 2008 laajennettu kymmenen kunnan omistama jätevedenpuhdistuspalvelua tuottava yhtiö, Turun seudun puhdistamo Oy. Osakkaiden omistajuus jakautuu jätevesimäärävarausten suhteen mukaan.

Yhtiön toimitusjohtaja Timo Anttila toteaa, että hankkeessa on käyty niin myötä kuin vastamäkeäkin.

– Kovimmatkin kritiikin äänet ovat vaienneet, koska hajuhaittoja ei ole ollut havaittavissa. Kaupunkikuvassa laitoksestamme on näkyvissä hyvää arkki­tehtuuria oleva hallintorakennus. Varsinaisesta toiminnastamme kertoo itse asiassa vain 60 metriä korkea liukuvaluteknisesti valmistettu piippu, jonka kärjestä poistuvat laitoksen tuottamat hajukaasut, Timo Anttila toteaa tyytyväi­senä.

Kallion sisässä jätevesi muuttuu sisäsiistiksi

Kalliopuhdistamon etu avopuhdistamoon verrattuna on ensisijassa kalliotilo­jen tasalämpöisyys ja korkeampi vuoden keskilämpötila. Tämä on erityisesti typenpoiston kannalta eduksi. Suljetut kalliotilat antava myös paremman mahdollisuuden hallita hajuhaittoja, joita syntyy puhdistusprosessin aikana.

On selvää, että laitos itsessään on aina silmistä ja kaupunkikuvasta poissa. Kolmas hyöty maan alle rakentamisesta on se, että maapohja jää muuhun rakentamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Port Arthurin kaupunginosassa.

Ajan myötä alueelle nousee uusia rakennuksia, joista on olemassa jo vi­sualisointeja. Näköistysten mukaan Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitila tulee sulautumaan uuteen kaupunkikuvaan hyvin.

Laitos valmis ja täydessä käytössä

Toimitusjohtaja Anttila kertoo, että jätevedenpuhdistamo käsittelee noin 280 000 asukkaan jätevedet. Mitoitusvuotena käytetään vuotta 2030. Typen lisäk­si jätevedenpuhdistamolle annettujen lupaehtojen mukaan laitoksen tulee poistaa vähintään 95 % tulevan veden fosforista ja happea kuluttavasta or­gaanisesta aineksesta, 70 % typestä ja 90 % jäteveden kiintoaineosuudesta.

– Laitokselle tulevassa jätevedessä on hyvin erilaisia jakeita, joita halutaan poistaa ennen käsitellyn veden johtamista mereen. Tämän vuoksi jätevedet käsitellään prosessissa, johon kuuluu sekä fysikaalisen että kemiallisen ja biologisen käsittelyn yksiköitä, Anttila kertaa.

Käsittely-yksiköiden sijoittamisen periaatteena on, että ensin poistetaan hel­pommin erotettavat karkeammat aineet, jotta ne eivät häiritse seuraavia käsit­telyvaiheita.

Projektipäällikkö Eero Kaurio YIT Environment Oy:stä kertoo, että jätevesi johdetaan luolastoon neljää, halkaisijaltaan tuhatmillistä putkea pitkin viettämällä tai pumppaamalla. Laitokselle tulopumput kykenevät pumppaamaan maksimissaan 765 litraa sekunnissa. Pumppuja on kuusi kappaletta, joista yksi on varalla.

– Niiden avulla jätevesi nostetaan lähelle maan pintaa prosessin ensimmäistä vaihetta eli harvavälppäystä varten, projektipäällikkö Kaurio kertoo.