Alue on valmistunut vuonna 1921 arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan ja sijaitsee Puu-Käpylän alueella. Rakennusten edellinen peruskorjaus on tehty vuonna 1974, jolloin ne modernisoitiin. Nyt valmistunut hanke käsitti muun muassa paalutusolosuhteiden stabiloinnin, kattavat LVIS-tekniset työt ja kokonaisvaltaiset sisäpuoliset pintatyöt.
Martti Välikankaan Puu-Käpylä on pohjoismaisellakin tasolla tarkasteltuna merkillepantava arkkitehtuurikohde. Välikankaan suunnitelmista nousi aikanaan kokonainen kaupunginosa, joka on kestänyt hämmästyttävän hyvin niin rakennusteknisesti kuin trendienkin muutoksissa.
Itse asiassa aika oli unohtaa teknisten korjaustöiden osalta estetiikaltaan ja asumistyyliltään harvinaislaatuisen Puu-Käpylän tyystin. Vasta vuonna 1974 pihojen ulkokäymälät poistettiin ja asukkaat saivat asuntokohtaiset saniteettitilat. Tuolloin myös keittiöt uudistettiin ja samalla rakennukset liitettiin kaukolämpöverkkoon. Rakennusten laajan saneerauksen suunnittelijana oli silloin professori Bengt Lundsten. Hänen johdollaan tehtiin hankkeelle esisuunnitelma, jonka mukaan nykyinen tekninen modernisaatio ja paloturvallisuustason nosto on pääpiirteissään toteutettu.
YIT Rakennus Oy:n vastaava mestari Martti Akkanen kertoo, että suojelu-kohteiden urakat ovat aina erityislaatuisia. Maanrakentaminen ja siihen liittyvä infran rakentaminen on ollut aivan oma tarinansa Puu-Käpylän rakennushankkeessa.
– Perustusten vahvistustyöt käsittivät neljän rakennuksen osalta maanrakennusteknisesti varsin vaativan, alkuperäisen puupaalutuksen ympärille tehdyn vettä pidättävän bentoniittipadon rakentamisen. Patorakenteella vedenpinta pidetään puupaalujen yläpuolella, etteivät paalut pääse kuivumaan ja lahoamaan. Rakennusten julkisivuille tehdyt toimenpiteet ovat vähäisiä. Julkisivuihin on lisätty uudet raitisilmasäleiköt, ulko-ovet on uusittu, piippujen päälle on lisätty piipunhatut, ikkunat on kunnostettu, maalattu ja tiivistetty. Huoneistot on pintaremontoitu, keittiökalusteet on uusittu, kuten myös saniteettitilat, kertaa hankkeen pääsuunnittelija Hannu Kiiskilä ARRAK Arkkitehdit Oy:stä.
Ulkopuolelta katsoen työ on onnistunut hyvin. Muutoksia ei juuri huomaa ja kaikki on kuin ennen, tallella on kotoisuuden tunne, pihamaiden mittasuhteet, rakennusten inhimillisyys.
Vasta astuessaan sisään huoneistoon näkee, että kaikki on uusittu. Suunnittelijat ovat onnistuneet luomaan sopusuhtaisen kokonaisuuden: Värit, tapetit ja helat huokuvat ajan henkeä. Missään ei synny uuden ja vanhan muodon ristiriitaa.
– Kyllähän me jätimme myös oman puumerkin jälkeemme: Saniteettitilat on suunniteltu tämän päivän arkkitehtuuriajattelun mukaisesti, myhäilee Hannu Kiiskilä.
Totta se on. WC ja suihkutilat ovat varsin jännittävät niin pintamateriaalivalintojen kuin pintasommittelunkin suhteen. Kiiskilä yhdessä kollegansa Markus Kuuselan kanssa ovat hyödyntäneet ennakkoluulottomasti vedenroiskeet kestävää pintalevyä ja sommitelleet sen vastakohdaksi puupaneelipinnan, joka jatkuu katon pintamateriaalina.
Varustelutasoltaan tilat ovat korkealuokkaiset: Kylpyhuoneessa on sähkökäyttöinen pyyhekuivain ja lattialämmitys, jotka lisäävät käyttömukavuutta. Myös pienelle pesukoneelle on saatu aikaiseksi tila.
Tila tuo mieleen saaristolaiselämän, koska Martti Välikankaankin arkkitehtuuri omalla tavallaan myötäilee vanhaa ja merihenkistä makasiinirakentamista; mittasuhteet, värit, pintamateriaalit, vaatimattomuus. Uusi muoto kohtaa tunnelman kautta vanhan muodon - ne lyövät kättä sopuisasti!
Markus Kuusela kertoo, että projekti lähti liikenteeseen koerakentamisen hankkeesta.
– Teimme yhden koetalon. Mahdolliset yllätykset kyettiin näin minimoimaan ja varmistamaan korjaustoimenpiteiden oikeellisuus laajan peruskorjauksen yhteydessä, arkkitehti Kuusela kertaa hankkeen alkuvaiheista.
Hanke toteutettiin vaiheittain. Ensimmäiseksi korjattiin seitsemän talon ryhmä korttelissa 810. Urakka oli kaksivaiheinen. Seuraavana korjataan korttelin 812 11 taloa ja tämä hankeosuus jaetaan kolmeen vaiheeseen.
Talotyyppejä alueella on viisi. Osaan niistä kuljetaan asuntoihin yhteisen porrashuoneen kautta. Osaan niistä saavutaan oman pihanpuoleisen sisäänkäynnin kautta. Talot ovat myös erikokoisia. Pienimmässä niistä on vain kaksi kaksikerroksista asuntoa. Asunnotkin poikkeavat pohjaratkaisuiltaan tyyppikohtaisesti.
– Joissakin taloissa on ullakoita rakennettu asuintiloiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti täytä huoneen määritelmää, Hannu Kiiskilä lisää.
Peruskorjauksen taso on kaikissa huoneistoissa sama: Asuntojen pintarakenteet, kalusteet ja varusteet on uusittu. Alkuperäiset, kiinteät kaapistot ja ikkunat on huoltomaalattu ja kellareiden tuuletusta ja palo- osastointia on parannettu.
Sähkösuunnittelusta vastannut Annina Auvinen insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:stä kertoo, että esimerkiksi kortteleiden sähköverkkoa on uusittu siten, että asuntojen sähkömittarit on sijoitettu keskitetysti huoltorakennuksiin, myös asuntojen keskukset on uusittu.
– Kellareihin on lisätty keskukset, jotka palvelevat talon yleistä sähkönkulutusta, kuten esimerkiksi kellarin valojen ja ulkovalojen käyttöä. Ennen nämä toiminnot olivat asukkaiden sähkömittareiden takana. Asuntojen keskuksien uusimisen ansiosta on saatu aikaiseksi kunnolliset maadoitukset - myös huoneiston pistorasioille ja pystytty lisäämään sähköpisteitä. Käyttäväthän ihmiset nykyään enemmän sähkölaitteita kuin ennen vanhaa. Ennen remonttia näissä taloissa ei voinut käyttää samaan aikaan suuritehoisia sähkölaitteita, nyt tilanne on saatu korjattua, Auvinen täsmentää.
Moderni elämä vaatii siis paljon sähköulosottoja ja dataliikennöinnin mahdollisuuden. Annina Auvinen kertoo, että keittiöön on lisätty pistorasioita työpöydän yhteyteen ja astianpesukoneellekin on järjestetty oma pistorasiansa. Vanha puhelinlinja on muutettu yleiskaapelointijärjestelmäksi, joka parantaa tiedonsiirto-ominaisuuksia huomattavasti. Jokaisessa huoneessa on nyt myös antennipiste.
Vanhat rakennukset, vaikka niitä modernisoidaan, tulisi kunnostaa niiden alkuperäinen talotekninen toiminto huomioon ottaen. Markus Kuusela kertoo, että kriittisiä seikkoja tämän suhteen ovat olleet vanha puupaalutus ja painovoimaisen ilmastoinnin parantaminen sekä kellarien kuivaaminen.
– Kellarit korjattiin niin, että niiden yläpohjaan lisättiin mineraalivillalevytys palon- ja lämmöneristeeksi sekä kellarien maalattian pintakerros uusittiin siten, että päällimmäisen kerroksen muodostaa kapillaarisen veden nousun katkaiseva maarakenne, Markus Kuusela kertoo.
Tarkemmin talotekniikan suunnittelusta ja töistä kertoo Hepacon Oy:n toimi-tusjohtaja Matti Remes, joka myös vastasi kohteen LVI-suunnittelusta:
- Rakennuksien vesijohdot ja viemärit uusittiin. Nyt wc:t vastaavat uusimpia määräyksiä. Pystynousuille tehtiin vuodonilmaisut ja putket tehtiin helposti vaihdettavina. Sadevedet johdettiin kaupungin viemäriin. Joidenkin talojen puupaaluperustuksien takia osa sadevesistä johdettiin imeytyssalaojiin, joilla pidetään vedenpinta puupaalujen yläpuolella, Matti Remes kertoo.
Edellä lueteltujen parannusten lisäksi rakennusten lämmitysjärjestelmän venttiilit uusittiin ja painovoimaista ilmanvaihtoa parannettiin. Hormit kunnostettiin myös ja liesille tehtiin painovoimaiseen ilmanvaihtoon sopivat liesikuvut.
– Korvausilman saantia parannettiin erikoismallisilla talojen ilmeeseen sopivilla raitisilmasäleiköillä, summaa Matti Remes Hepacon Oy:stä.
Martti Akkanen esittelee Pohjolankatu 30 alakerran toista asuntoa, joka odot-taa uutuuttaan hohtavana vuokralaista. Naapuriin ollaankin jo muuttamassa.
– Jouduimme tekemään joitakin kompromisseja. Esimerkiksi lattiat ovat nyt kaksoisrakenteiset. Vanha lattia on jätetty sellaisenaan uuden alle, koska sen vanhojen rakennekerrosten irrottaminen olisi merkinnyt todella mittavaa ”naulasulkeista” lattian pinta on siis alkuperäistä hieman korkeampi, toteaa Akkanen.
Hän kertoo myös, että ovien helat ovat vanhan malliset, myös ikkunan sulki-met ovat vanhaa mallistoa. Nämä ovat yksityiskohtia, joiden kanssa ihminen on joka päivä tekemisessä, ne kruunaavat kokonaisuuden, kuten askeleen alla narahtava lattialauta.