Jyväskylän Sokos-keskus

Jos vierailit Jyväskylän keskustan Sokoksessa edellisen kerran ennen kesää 2008, et tunnistaisi nyt paikkaa samaksi. Et välttämättä ulkoa katsoen, etkä ainakaan sisältä.

Sokos-keskuksessa muutettiin reilun kolmen vuoden aikana lähes kaikki. Vanhan kiinteistön yhteyteen rakennettiin uusi pysäköintitalo ja sisällä liikkeessä uusittiin kaikki tekniikasta seiniin.

Keskimaa Osk osti Sokoksen kiinteistön itselleen 2000-luvun alkupuolella. Se halusi kehittää Sokos-keskuksesta modernin, ison kauppakeskuksen.

– Emme ole pystyneet aiemmin tarjoamaan kaikissa tuoteryhmissä tarpeeksi laajaa valikoimaa. Hyllytila on loppunut kesken. Tarvitsimme lisää neliöitä, sillä tuoteryhmämäärät kasvavat koko ajan, Keskimaan kiinteistöjohtaja Matti Vihinen arvioi perusteita viisivaiheiselle uudistukselle.

Sokos-keskuksen arkkitehtisuunnittelusta pääsuunnittelijana vastannut arkkitehti Petri Rouhiainen Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:stä sanoo, että uudistuksen tarkoituksena oli täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta mahdollisimman eheällä tavalla. Tavoitteena oli saada aikaan vanhaan tavaratalokokonaisuuteen saumattomasti liittyvä täydennysosa, joka muodonannoltaan ja väreiltään korostaa tätä yhteyttä.

– Detaljiikka ja ratkaisut haettiin tästä päivästä, mutta kaiken ulkoarkkitehtuurin ytimessä oli olevan kaupunkirakenteen huomiointi tilanteeseen sopivalla tavalla, Rouhiainen huomioi.

Keskuksessa toimii Sokoksen lisäksi Stadium, Body Shop, Alko ja Puustjärven kulta. Lisäksi kauppakeskuksen kauneusmaailmaan tuli ulkopuolisia toimijoita.

– Jäimme hieman tavoitteistamme kauppakeskuksen osalta. Ulkopuolisia toimijoita ei voitu ottaa mukaan aivan suunnitellusti, sillä tarvitsimme tilaa omalle toiminnallemme, Vihinen sanoo.

Kauppaa tehtiin rakentamisen ajan

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa purettiin Sokoksen naapurista Keskimaan ostama entinen työvoimatoimiston kiinteistö. Vaiheessa 1 nykyisen Sokos-keskuksen kylkeen rakennettiin kokonaan uusi parkkitalo sekä hieman uutta liiketilaa. Vaiheissa 2–5 purettiin vanha pysäköintitalo, saneerattiin pala palalta vanhaa rakennusta sekä laajennettiin liiketiloja.

– Haimme eri vaiheisiin järkeviä kokonaisuuksia. Talotekniikan osalta jokin osa menee aina kyseiseen vaiheeseen kaavaillun alueen ulkopuolelle, Matti Vihinen huomauttaa.

Osaksi tämän vuoksi neljän jälkimmäisen vaiheen tekijäkaarti oli pitkälti samaa.
Uutta Sokos-keskusta rakennettiin samaan aikaan, kun kauppaa käytiin suojaseinien takana. Urakoitsijalle tehtiin jokaiseen vaiheeseen suojaseinäkaaviot. Seinät olivat palo-osastoivia. Vihisen mukaan tietoinen panostus suojaseiniin kannatti.

– Pelkäsimme rakentamisen pölyä varsinkin tekstiilien osalta.

Rakentamisen aikana arkkitehtuurin osalta työmaavalvojana toimi jyväskyläläinen Arkkitehtuuritoimisto Martti Vähäniitty Oy. Rakennusmestari Antero Vähäniitty teki rakennuttajalle ehdotuksen vaiheistuksesta, jolla kaupankäyntiä haitattiin mahdollisimman vähän.

– Pohjapiirustuksia hyödyntämällä tehtiin tarkka suunnitelma vaiheistuksesta. Suunnitelmia toki tarkennettiin rakentamistöiden aikana, Vähäniitty sanoo.

Tiloja vaihdettiin uusiin lennosta

Rakennusurakoitsijan näkökulmasta suuri haaste oli saada nivottua sujuva rakentaminen mahdollisimman häiriöttömään kaupankäyntiin. Haasteen heitti myös tiukasti raamitettu tontti.

– Rakentamaan pääsi vain yhdeltä suunnalta. Ensimmäisenä suunniteltiin nosturin paikka rakennuksen keskelle, rakennesuunnittelusta vastanneen Insinööritoimisto Mittatyö Suomi Oy:n projektipäällikkö Reino Hiltunen sanoo.

– Sokos-keskus piti sisällään todella paljon erilaisia tiloja. Oli pysäköintitilaa, päivittäistavarakaupan tilaa, ravintotilaa sekä liike- ja toimistotiloja. Rakentaminen piti tehdä ahtaassa välissä muiden rakennusten ja kulkuväylien keskellä Jyväskylän ydinkeskustassa, Vähäniitty täydentää rakentamisen lähtökohtia.

Arkkitehti Rouhiainen sanoo, että toiminnallisesti haasteita asettivat vanhan osan kerroskorkeudet sekä tarvittavan tekniikan mahduttaminen alakatoille varattuihin tiloihin. Kaupunkikuvallisesti merkittävä seikka tässä suhteessa oli vieressä sijaitseva, historiallinen Nikolainkulman rakennus, jonka yhteyteen oli tarkoitus muodostaa uusi sisäpiha.

– Uudisosassa asia ratkaistiin siten, että uuden ja vanhan välitilaan kasvatettiin ikään kuin toinen uudisrakennus, joka ottaa väri- ja materiaalimaailmassaan kantaa vanhaan sisäpihaan ja Nikolainkulman suojeltuun puuhuvilaan, Rouhiainen kertoo.

Rakennusurakoitsijana toimineen NCC Rakennus Oy:n rakennuspäällikkö Tommi Tiihonen toteaa, ettei Sokos-keskuksessa ollut rakennusteknisesti mitään poikkeuksellista.

– Se oli normaali jaettu urakka, johon löysimme hyvin tekijöitä. Paikallinen arkkitehtitoimisto oli hyvä apu koordinoimassa rakennusurakkaa paikan päällä.

Tiihonen kuitenkin huomauttaa, että rakentamisen ja kaupankäynnin jatkuvuuden takaaminen oli haastavaa yhdistää toisiinsa. Tavaratalon eri osia otettiin käyttöön ”lennosta”.

Esimerkiksi kolmannessa vaiheessa uudistetun päivittäistavarakaupan Mestarin Herkun uusien tilojen piti olla sataprosenttisesti käyttövalmiina ennen kuin kauppa voitiin siirtää pois vanhoista tiloista.

Vanhat pysäköintikerrokset olivat alkuvaiheessa toiminnassa samaan aikaan kun kellarikerroksessa vahvistettiin pilareita. Olemassa olleet varastotilat ja pysäköintikerrokset olivat tällöin perustuksineen jonkin aikaa osittain teräspukkien varassa.

Uudet tilat tarkasti kiinni vanhaan

Uudistetussa Sokos-keskuksessa on liiketilaneliöitä noin 20 000. Uudet tilat tehtiin saneeraamalla vanhan tavaratalon tilat sekä muuttamalla vanha pysäköintitalo kauppakeskuksen tiloiksi.

Uuden Sokoksen jokaisessa kerroksessa on käytävä samalla kohdalla, mikä yksinkertaistaa liikkumista tavaratalossa. Sokokseen pääsee myös sisään huomattavasti aiempaa useammasta sisäänkäynnistä.

Reino Hiltusen mukaan suurin haaste oli uusien tilojen sovittaminen vanhaan rakennukseen. Erityistä tarkkuutta vaati uusien elementtien mittojen määrittäminen uuden pysäköintitalon ja vanhan tavaratalon väliseen tilaan.

Hiltunen sanoo, että rakentamisen vaiheistus huomioitiin tarkasti jo rakennesuunnittelussa.

– Miten voidaan varmistaa asiakkaiden liikkuminen työmaan aikana? Miten huolehditaan rakentamisen aikaisesta ilmanvaihdosta? Miten sovitetaan uudet suunnitelmat vanhoihin rakenteisiin? Hiltunen avaa monivaiheisen urakan avainkysymyksiä.

Uusien tilojen materiaalivalintoja määrittivät paloluokkavaatimukset. Kantavissa rakenteissa on teräsbetonia. Välipohjat ovat ontelolaattarakenteita ja niissä on teräspalkit, jotka on palosuojattu. Laajennusosan uusiin pystyrakenteisiin laitettiin pääasiassa teräs-betoni-liittopilareita.

Hissi- ja porrastorneissa on teräsbetonirakenteet, ja konehuone on teräsrakenteinen.
Sisustusmateriaaleina lattioissa on käytetty sekä kuivapuristelaattaa, muovimattoa, vinyylilankkua että akryylibetonia.

Rakennusta korotettiin kahdella kerroksella

Uuden pysäköintitalon rakennesuunnittelusta vastasi jyväskyläläinen Insinööritoimisto Controlteam Oy. Uusien pysäköintitilojen rakentaminen oli puhtaasti uudisrakentamista sen jälkeen, kun paikalla sijainnut rakennus oli purettu pois.
Uuteen pysäköintitaloon tuli tilaa noin 550 autolle.

Pysäköintitalon ulkoseinillä on kantava pilari-palkkirakenne. Keskelle taloa tehtiin betoniset kantavat väliseinät. Pysäköintitasot muodostuvat ontelolaatoista, joiden päällä on pintavalu. Julkisivu on tehty betonielementeistä ja teräsritilöistä.

– Pysäköintitalossa on tasoissa montaa eri kaltevuutta, mikä lisäsi rakentamisen vaikeusastetta. Vinoissa ajoluiskissa on kallistusta 1:13–1:23:een, Insinööritoimisto Controlteam Oy:n projektipäällikkö Kalevi Pellinen kertoo.

Pellinen sanoo, että työtä helpotti se, ettei talon kautta ollut liikennöintiä rakentamisen aikana liiketiloihin. Rakentamista ei siis tarvinnut sovittaa samalla tavalla kaupankäyntiin, kuten tehtiin rakentamisen muissa vaiheissa.

Rakentamisen toisessa vaiheessa rakennettiin kaksi kerrosta uusia pysäköintitasoja vanhojen rakenteiden päälle.

– Uusien rakenteiden suunnittelussa oli haasteellista sijoittaa ne vahvistettujen vanhojen rakenteiden päälle, Reino Hiltunen sanoo.

Uuden pysäköintitalon myötä vanhaa rakennusta korotettiin kahdella kerroksella.

Asiantuntijat asialla 1960-luvullakin

Sokos-keskuksen rakennusmassa on valmistunut Jyväskylän ydinkeskustaan 1960-luvulla. Sen jälkeen rakennuksessa on tehty useita remontteja ja laajennuksia.
Vihisen mukaan viimeisimmässä uudistuksessa haluttiin säilyttää vanhasta se, mikä oikeasti toimii 2000-luvun vaatimusten mukaan. Kaikki riskitekijät haluttiin rakennuksesta pois.

– Uudistuksessa rikottiin hormeja ja välikattoja ja katsottiin tarkasti, mitä sieltä löytyy, Vihinen korostaa.
Vanhan rakennuksen julkisivu suojeltiin kaavamuutoksessa Kävelykadun puolelta.

– Tässä suunniteltiin keskustakorttelia, jossa kaikki julkisivut ovat pääjulkisivuja, joten kaikki huollon ja liikenteen liittymät tuli saada näyttämään huolellisilta ja mietityiltä, Petri Rouhiainen muistuttaa.

NCC Rakennus Oy:n Tommi Tiihosen mukaan vanhasta kiinteistöstä löytyi lukuisia erilaisia ratkaisuja, joita oli tehty monen kymmenen vuoden aikana. Vanhoista piirustuksista huolimatta tekijät eivät tienneet aivan varmasti, mitä kaikkea vanha rakennus piti sisällään.

– Vastaan tuli esimerkiksi rakenteisiin jätettyjä vanhoja talotekniikkaputkia. Löysimme yllätyksiä myös seinä- ja välipohjarakenteissa. Teimme kaiken erikoistöinä, jotta tilat saatettiin tämän hetken vaatimusten mukaisiksi, Tiihonen sanoo.

– Purkuvaiheessa löytyi palkkeja, joita ei ollut vanhoissa piirustuksissa ollenkaan tai ne oli tehty eri tavalla kuin piirustuksissa luki. Osa vanhoista pilaririveistä saattoi olla puolikin metriä ”väärässä” paikassa, Hiltunen täydentää.

Vihinen sanoo, että rakenteita tarkastelemalla voi kuitenkin huomata arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan olleen 1960-luvulla ammatti-ihmisiä.

– Rakenteita on tehty kauaskantoisesti, tavaratalon ajattelumallin mukaan. Huonekorkeus on riittävä ja pilarirakenteet toimivia.

Viidessä vuodessa tilatarpeet muuttuvat

Keskimaan Matti Vihinen kuvaa Jyväskylässä tehtyä muutosta Sokos-rakentamisen pilottihankkeeksi. Se edustaa uusinta uutta Sokos-rakentamisessa.

Kiinteistöjohtajan mukaan uudistus on herättänyt paljon kiinnostusta niin S-ryhmän sisällä kuin muutenkin kaupan alalla.

Jyväskylän Sokos-keskus edustaa nyt viimeisintä mallia, mutta kaupan alan jatkuvat muutokset pakottavat miettimään tulevaisuutta, myös Jyväskylässä. Vihinen sanoo ihmettelevänsä, jos nykyiseen Sokokseen ei suunniteltaisi muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana. Tuoteryhmien jatkuvasti kasvaessa tilojakin on optimoitava tarpeen mukaan.