Jyväskylän Keljon kauppakeskus

 Syksy paljastaa lopullisesti, miltä Jyväskylän Keljon kauppakeskus oikeasti näyttää. Tarvitaan hieman syyspimeää, jotta kauppakeskuksen ulkovalaistus pääsee oikeuksiinsa.

Keljon uudistettuun kauppakeskukseen tehtiin kaksoisjulkisivu. Varsinaisen, jo itsessään värikkään, julkisivun etupuolelle rakennettiin polykarbonaattilevyistä valoa läpäisevä kennorakenne. Valoa heijastetaan valonheitinten avulla julkisivusta kennorakenteiden läpi.

– Suomen pimeään aikaan tarvitaan lisää valoa. Näillä ratkaisuilla saadaan melko suurikokoinen valaisin kauppakeskuksen ympäristöön, miettii uudistusprojektin arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä.

Keljon uusittu keskus erottuu ympäristöstään muutenkin kuin valaistuna. Sen julkisivu koostuu monista erikokoisista punasävyisistä ja valkoisista sementtikuitulevyistä, joista syntyy mosaiikkimainen seinäpinta.

Kun kauppakeskuksen sisään ei näe vapaasti ikkunoiden läpi, täytyi Lahdelman mukaan siihen keksiä jokin muu houkutteleva juju. Keljossa se oli värikkyys.

– Erilaiset valaistusratkaisut ja värikkyys ovat arkkitehtuurissa pinnalla. Trendi näkyy tällä hetkellä myös kauppapaikkarakentamisessa, taiteen Suomi-palkinnolla 2008 palkittu professori Lahdelma arvioi.

Tiloja yli 20 liikkeelle

Keljon kauppakeskuksessa toimi aiemmin suurimpana liikkeenä K-citymarket. Keskuksessa oli myymälätiloja myös muutamille pienemmille yrityksille.

Pienten myymälätilojen määrä moninkertaistui, kun kauppakeskukseen rakennettiin 4 400 neliömetrin uudisosa. Samalla Citymarketin tiloja remontoitiin ja hieman muutettiin.

– K-citymarketin ylimääräisiä varastotiloja muutettiin myyntitilaksi uusille liikkeille. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisimman laaja palveluvalikoima, Ruokakeskon rakennuspäällikkö Keijo Friman sanoo.

Ruokakeskon K-citymarket on edelleen selvästi suurin toimija Keljon kauppakeskuksessa. Siellä toimii sen lisäksi tällä hetkellä 20 muuta liikettä. Uusista tiloista suurimman osan ovat vuokranneet muoti- ja vaatetusliikkeet.

Ruokakesko teki uudisosan rakentamisen yhteydessä Citymarketissaan konseptiuudistuksen. Hypermarketissa muun muassa muutettiin käytävälinjauksia, uusittiin kalusteet, hiottiin lattiat ja maalattiin seinät.

Kiilamaisuus tuo uuden ilmeen

Keljon kauppakeskuksen uudisosa rakennettiin vuonna 1994 valmistuneen kaupparakennuksen jatkoksi. Lahdelma suunnitteli uuden osan kiilamaiseksi, jotta kauppakeskukseen saatiin erikokoisia tiloja etumyymälöille. Samalla hän käänsi rakennuksen näkyvää koordinaatistoa. Se rajaa pihaa nyt uudella tavalla.

– Suunnitteluun vaikutti tietenkin olemassa ollut rakennus. Siihen vaikuttivat myös kokonaisilmeen rakentuminen ja Ruokakeskon konseptin lähtökohta. Vanha kauppakeskus oli vanhentunut ainakin kaupan näkökulmasta, Lahdelma sanoo.

Kiilamainen muoto ja valoisuus näkyvät myös sisällä pääsisäänkäynnistä avautuvalla aukiolla. Kiilamaisen aukion molemmin puolin on myymälätiloja ja keskellä kahvila.
Lahdelma toi suunnittelussa valoa keskelle aukiota ylhäältä, josta pystyikkunoista sisään tulevaa valoa johdatellaan kattopintaa pitkin alas.

Tilat käyttöön vaiheistetusti

Kauppakeskuksen laajentumissuunta oli juuri se, mistä asiakasvirrat kulkivat sisään. Kaupanteko ei saanut keskeytyä hetkeksikään, joten rakentamisen ajaksi piti tehdä erilaisia väistöreittejä.

Vastaavana mestarina toimineen NCC Rakennus Oy:n työpäällikön Tapio Mattilan mukaan vaativinta koko projektissa oli huolehtia asiakasliikenteen sujuvuudesta.

– Tiloja otettiin käyttöön vaiheistetusti. Kun ensimmäiset yritykset siirtyivät väistötiloista uusiin tiloihinsa, rakennettiin väistötilat heti seuraavien käyttöön. Vaiheistuksen haasteena on, että uusissa tiloissa kaikkien järjestelmien on oltava täysin valmiina. Esimerkiksi ilmastoinnissa, sähköissä tai automaatiossa ei saanut olla käyttökatkoksia, Mattila huomauttaa.

NCC Rakennus Oy vastasi Keljon kauppakeskuksen laajennuksen ja muutostöiden rakennusurakoinnista ja Finmacon Oy Keski-Suomi rakennesuunnittelusta.
Mielenkiintoiseksi kaupankäynti kävi erityisesti siinä vaiheessa, kun pääsisäänkäynti blokattiin kokonaan.

– Uusi sisäänkäynti piti saada valmiiksi ennen vanhan purkamista. Oli myös tärkeää huolehtia, että liikenne toimi piha-alueella ja asiakkaille oli turvallisia kulkureittejä, Finmacon Oy Keski-Suomen toimitusjohtaja Juha Tanttu huomioi.
Poistumistie-etäisyydet kävivät uudistuksessa niin suuriksi, että kauppakeskukseen tehtiin osastoidut poistumistiekäytävät.

– Uuden rakennuksen etuseinä siirtyi niin kauaksi, etteivät vanhat vaatimukset enää täyttyneet, Tanttu sanoo.

Kiilaan uniikkeja ristikoita

Uudisosan runkomateriaalit ovat betonia ja terästä. Rakennuksen rungon muodostavat betonipilarit, jännebetonipalkit ja teräsristikot.

Ulkoseinä on metallirunkoinen, teräsrangasta paikalla rakennettu.

– Se olisi voitu tehdä elementtinäkin, mutta oli kustannustehokkaampaa tehdä paikalla, Mattila näkee.

Uudisosa liitettiin vanhaan rakennukseen kolmelta sivulta.

– Uuden ja vanhan yhdistäminen on aina haastavaa. Liittymäkohdissa on yllätyksiä, Mattila toteaa.

– Uudisosan muoto teetti työtä. Kiilassa ristikko lyhenee kärkeä kohti, ja jokaisen ristikon on oltava uniikki, Tanttu sanoo.

Tantun mukaan rakennesuunnittelussa tehtiin pientä hienosäätöä pilareiden paikkojen suhteen. Niiden paikat katsottiin tarkasti suhteessa liiketiloihin ja käytäviin. Olennaista uudisosan myymälätiloissa on, että ne vastaavat liikkeiden tämänhetkisiin tarpeisiin, mutta ovat muunneltavissa tulevien myymälätilatoiveiden mukaan.

– Pilarikenttä on tehty harvaksi, jotta se vaikeuttaa mahdollisimman vähän tilojen muuttamista. Perusratkaisuilla, kuten kantamattomilla väliseinillä, pyritään takamaan muunneltavuus. Rakennus elää sisältä pitkällä aikavälillä, Ilmari Lahdelma muistuttaa.
Kauppakeskuksen paikoitusalueen viemäröinti ja pinta uusittiin urakan aikana kokonaan. Ruokakeskon rakennuttajapäällikkö Keijo Frimanin mukaan piha-alue saa lopullisen ilmeensä kesän 2010 aikana.

Keljon kauppakeskuksen rakennusurakka luovutettiin rakennuttajalle 12.3.2010. Kauppakeskuksen avajaisia vietettiin 15. huhtikuuta.