Jyväskylän lentoaseman terminaalin laajennus

Ilmailulaitoksella on yhteensä 25 lentoasemaa Suomessa. Lentoasemien terminaalirakennukset kävivät 90-luvun aikana läpi muutos- ja laajennusohjelmia, joista Jyväskylä oli viimeisin. Mitattaessa matkustajaliikenteen vaatimia tiloja oli Jyväskylän lentoaseman terminaalirakennus jäänyt pieneksi. Laajennuksen myötä terminaali pystyy tarjoamaan nykyaikaisia ja riittäviä tiloja lentomatkustajille niin kotimaan reiteillä kuin ulkomaan tilausliikenteessäkin. Ulkomaille suuntautuva liikenne on ollut voimakkaassa kasvussa Jyväskylässä.

‑ Uusi terminaali vahvistaa Jyväskylän kehittymistä valtakunnan kasvukeskuksena, mikä taas edellyttää ajanmukaisia ja yritysten kilpailukykyä tukevia liikennejärjestelyjä. Hyvät lentoyhteydet parantavat koko seudun vetovoimaisuutta tapahtuma-, kongressi- ja messukaupunkina ja vahvistavat seudun logistista asemaa, sanoo Ilmailulaitoksen projektipäällikkö Henri Hansson.

Kohteesta valmistui vuonna 2001 hankesuunnitelma, jossa luotiin puitteet huoneohjelmalle yhdessä käyttäjien kanssa. Suunnitelman valmisteluun osallistui myös Jyväkylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy sekä Keski-Suomen liitto. Toteutus tehtiin niin sanotulla kolmikantaperiaatteella, jossa hankkeen rahoittivat Ilmailulaitoksen lisäksi Jykes Oy ja Keski-Suomen TE-keskus, jonka kautta hanke sai rahoitusta Euroopan unionin rakennerahastosta sekä lisäksi työllistämiseen kohdistettavia varoja.

Kohteen pääurakoinnin teki Lujatalo Oy ja rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Oy.

Suunnittelun kulmakiviä

Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennukseen oli useita syitä. Matkustajatilat kaipasivat laajentamista, jotta ne olisivat riittävät myös ruuhkahuippuaikoina. Lentoliikenteen uudet turvavaatimukset edellyttivät uusia tilajärjestelyjä ja uusien laitteiden hankkimista. Lisäksi haluttiin parempia ravintolapalveluita.

‑ Matkustajaterminaalin tilat kaipasivat nykyaikaistamista, jotta pystyttiin vastaamaan lentomatkustajien odotuksiin sekä asiakaspalvelun että tilojen toiminnallisuuden ja viihtyisyyden suhteen, sanoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut Riitta Soininen Arkkitehtitoimisto Helin & Co:lta, joka vastasi Jyväskylän lentoaseman laajennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.

Huone-ohjelmaltaan terminaalissa haettiin muuntojoustavaa ratkaisua. Rakennesuunnittelusta vastanneen Kari Hyvätin mukaan muunneltavuus huomioitiin erityisesti rakenteissa, joissa pyrittiin selkeisiin ratkaisuihin. Niiden ansiosta runkoja ja keveitä väliseinäratkaisuja on myöhemmin mahdollista muuttaa tarpeen mukaan. Muilta osin rakenteita jatkettiin pitkälti vanhan hallin antaman mallin mukaisesti. Hanssonin mukaan toisiinsa liittyvät toiminnat kuten matkustajapalvelut sijoitettiin mahdollisimman lähelle toisiaan luontevan palvelun ja synergian saavuttamiseksi.

Matkatavaran käsittely tapahtui aiemmin ulkotiloissa, joten sitä varten tarvittiin sisätilat. Arkkitehdin tavoitteena oli luoda helposti orientoiduttavat tilat, joihin muodostuivat sujuvat liikenneväylät sekä yleisö- että tavaraliikenteelle. Tulevaisuuden muuntojoustotarpeisiin varauduttiin selkeän perusratkaisun avulla. Muun muassa rakennuksen keskiosaan sijoitettu matkatavarankäsittelytila on tarvittaessa muunnettavissa matkustajatiloiksi.

Hansson nostaa suunnittelun kulmakiveksi rakennuksen laadullisen suunnittelun, joka varmistaa kiinteistön jatkuvan tarkoituksenmukaisen käytön ja ylläpidon. Valitut materiaalit koostuvat korkealaatuisista raaka-aineista, jotka yhdessä tehtyjen suunnitteluratkaisujen kanssa mahdollistavat järkevän ja taloudellisen elinkaaren.

‑ Suunnitteluaikaa oli varattu yhteensä kuusi kuukautta, mikä riittää hyvin tämäntyyppiseen ja -laajuiseen hankkeeseen, joten suunnitelmat saatiin varsin hyvään kuntoon sisällöllisesti ennen tarjousvaihetta, Hansson toteaa.