Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampus

Tekniikan ja liikenteen opetus Viitaniemen kaupunginosasta piti saada muiden opetusalojen kanssa saman katon alle Rajakadulle. Kahdeksankymmenen hengen henkilökunnan ja 1000 lisäopiskelijan sijoittaminen jo toimiviin tiloihin edellytti tehostettua tilankäyttöä, vanhojen tilojen saneerausta uuteen käyttöön ja samalla jonkin verran uuttakin tilaa. Laajennusosa on kaksikerroksinen, peruskorjattu osa 6-kerroksinen ja myöhemmin peruskorjattavat osat ovat 2-4-kerroksisia.

Pääsisäänkäynti on säilynyt entisellä paikallaan ja aulasta lähtee Oppimisbulevardi, jonka varrelle sijoittuvat opintoja tukevat palvelut, kuten opintotoimisto ja erilaiset työpisteet. Bulevardi johtaa ruokalaan, joka lounasaikaan toimiikin ruokalana, mutta muuttuu sitten opiskelutilaksi ja tarvittaessa juhlasaliksi tai vaikka häämessujen pitopaikaksi. Tilaan sopii 360 henkeä.

Luonnonvalon hyväksikäyttö

Vanhan ja uuden rakennuksen liittymäkohdassa tulee luonnonvaloa kattoikkunoista ja idän suunnan aamuauringosta. Suunnittelusta vastanneet arkkitehdit Jorma Peltonen ja Perttu Nieminen Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy:stä puhuvat kohteen orientoituvuudesta ja läpinäkyvyydestä. Sisään ja ulos avautuvat näkymät auttavat suunnistamisessa ja palvelujen löytämisessä laajassa oppilaitoksessa liikuttaessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulurakennuksen imago pohjautuu 50-luvun koulurakennuksen arkkitehtuuriin. 1950-luvun materiaalit ja tyyli on ohjannut uudisosan rakennussuunnittelua. Uudisosa on moderni ja saa edustaa tätä vuosituhatta, vaikka sulautuu saumattomasti kokonaisuuteen. Keski-Suomen museon näkemykset on kuultu rakennuslupavaiheessa.

‑ Suunnittelu lähti liikkeelle siitä, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulu teetätti vuoden 2002 syksyllä ammattikorkean tilatarpeesta toiminta-analyysin. Sen perusteella laadittiin rakennuttajakonsultin ohjauksessa hankesuunnitelma, joka valmistui vuoden 2004 alussa, kertoo projektipäällikkö Lauri Blom CMC Terasto Oy:stä.

Hankesuunnitelman kustannusarvio oli 22,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen varmistamiseksi päädyttiin vaiheittaiseen etenemiseen ammattikorkean kunnostamisessa. Rakennuttajana hankkeessa toimi Jyväskylän kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy. Tilat ovat 100-prosenttisesti vuokrattu Jyväskylän ammattikorkeakoululle.

Rakentaminen aloitettiin keväällä 2004 ja vuoden 2005 lopussa valmistuivat 1. ja 2. vaiheet, joiden kustannukset ovat 17,2 miljoonaa euroa. Seuraavaksi kunnostetaan piha-alue kolmivaiheisesti.

‑ Nyt valmistuneen 1. ja 2. vaiheen peruskorjauksen kokonaisala on 10 200 brm² ja laajennusosan 2 860 brm² eli yhteensä 13 050 brm². Jäljelle jäävä peruskorjattava osuus on 15 200 brm² eli koko hankkeen kokonaisala on 28 200 brm², luettelee Perttu Nieminen.

Käyttäjän edustajana on hankkeessa ollut alusta saakka mukana toimitilavastaava Hannele Wihinen. Oppimisbulevardi koostuu kolmesta pääosasta: kirjasto-ja tietopalveluista, opiskelijapalveluista sekä tieto-ja viestintätekniikan palveluista. Keskeistä toiminnassa on tuetun itseopiskelun mahdollistaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on noin 7000 opiskelijaa, joista pääkampuksella opiskelee 3000. Henkilökuntaa pääkampuksella on noin 400.

Oppimisbulevardia pitkin alakertaan

Oppimisbulevardi näkyy ihan konkreettisesti punaisena lattiapinnoitteena pitkin rakennusta. Rakennuksen alkuperäisiä paikallavalettuja mosaiikkibetonilattioita muistuttava Enomer-laatta Life Line on kotimaista Upofloorin valmistetta. Alakerrassa uudet maanvaraiset lattiat on päällystetty keraamisilla laatoilla vähentämään mahdollisia maavaraisen laatan kosteuskäyttäytymisen riskejä. Läpinäkyvyys tulee hienosti esiin alakerran tekniikan ja liikenteen opetustiloissa, missä bulevardilta näkee konehallin ja laboratorion läpi ulos asti. Lisäksi konehallin ja laboratorion välissä on vanhan ja uuden rakennuksen rajapinta. Nyt siinä on sisäikkunoita lasivitriineinä laboratorion pulloarsenaalilla varustettuna. Sisustussuunnittelu on myös Arkkitehtitoimisto LPV:n käsialaa.