Jokioisten tietotalo

Kartanon historia on henkilöhistorian nimekkyyden kavalkadi; Horn, Fleming, Jägerhorn, Reuterholm, von Willebrandt, Bremer, Mannerheim, Kordelin. He kaikki kehittivät tilaa. Kahdensadan parsipaikan navettarakennus on Bremereiden ajalta, jolloin tila oli jo muutettu edistyksellisesti osakeyhtiöksi - Jokkis Gods A.B.

Edistys ja kehittäminen ovat osa kartanon historiaa ja sen jalanjäljissä kuljetaan edelleen. Tiilinavetta muuttuu tietotaloksi, johon sijoitetaan niin Maatalouden Tutkimuskeskuksen kuin Akropolis-tiedepuistonkin toimintoja. Rakennuksessa yhdistyvät 1890-luvun tiilirakentamisen ja modernin sisustusarkkitehtuurin kautta kahden ajan henki.

Kunnanjohtaja Jarmo Määttä kertoo, että Jokioisten kartanon rakennuksissa on toiminut jo pitkään MTT:n, eli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Nyt tänne perustetaan Akropolis-tiedepuisto. Tietotalo on toiminnan keskus.

- Akropolis Oy ja MTT tulevat vuokraamaan kunnan omistukseen siirtyneestä kiinteistöistä toimitilaa: kokous, toimistot, näyttely, esittely. Tietotalo tarjoaa myös ravintolapalvelut.

Jokioisille, perinteikkäälle maatalouskunnalle, tämän tyyppinen kiinteistökehittäminen on mitä luonnollisinta: Maatalouselinkeinorakenteen muutos on jättänyt tuotannonrakennuksia tyhjilleen, mutta maatalouden tutkimukseen liittyvän palveluelinkeinorakenteen kehittyessä talousrakennuksetkin saavat uuden käytön.

– Maatalouselinkeinoklusterihan on Jokioisilla erittäin voimakas – jopa erikoinen kuntakentässä: MTT tarjoaa työtä noin kuudelle sadalle henkilölle. Jokioisissa toimii myös kasvinjalostusyhtiö Boreal Oy ja Daniskon sokeritehdas sekä siemenviljapakkaamo. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää maatalouden innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa ja saada sitä kautta uusia yrityksiä alueelle, kunnanjohtaja Määttä summaa.

Ajatellen, että maatalouden tutkimus on kansainvälistä toimintaa, ovat uudet tilat tulevaisuudessa mitä tarpeellisimmat. 

Parsipaikat muuttuivat työpisteiksi

Hanke on osa maatalouselinkeinoklusterin kehittämistä. Sen rahoitus jakautuu kunnan, TE-keskuksen ja EU:n välille, niin että Tietotalon kustannuksista kunta vastaa puolesta hankkeen arvosta. Kustannusarvio on runsaat 4,2 M€, lisä- ja muutostöiden osuus tästä on noin 5 %. Rakennustyön aikana päätettiin myös vintti rakentaa lämpöiseksi tilaksi, tämän lisäkustannus on noin 430.000 €.