Joensuun yliopiston Aurora-rakennus

Auroran ulkokuvaa hallitsee massiivinen lasitiilinen päätyseinä, jonka kautta luonnonvaloa pääsee suodattumaan suureen ravintolatilaan sekä opetustiloihin. Vastaavasti pimeällä sisätilojen valaistus heijastuu edustan kävelykaistalle.

Uusi rakennus liittää yliopistoalueen Joensuun keskustarakenteeseen. Se kytkee yliopiston ruutukaava-alueeseen osaksi kaupungin julkisten rakennusten ja puistojen akselia. Sisäänkäyntien suuntaus ja julkisivumateriaalit puolestaan liittävät Auroran kiinteäksi osaksi yliopistoaluetta.

Auroran on suunnitellut nuori helsinkiläisryhmä, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Työn takana ovat arkkitehdit Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä.

‑ Uudisrakennus ja sitä ympäröivät yliopistorakennukset muodostavat tiiviin kokonaisuuden Joensuun kaupunkikuvassa. Kaupunkiin saavuttaessa yliopistoaukio hahmottuu hyvänä ulkotilana, jonka sivuina ovat päärakennus, humanistisen tiedekunnan talo sekä uudisrakennus, arkkitehti Asmo Jaaksi kiteyttää ryhmänsä ajatusta.

Lasi ja tiili julkisivupintana

Auroran hallitsevana päämateriaalina on paikalla muurattu, rouheapintainen punatiili. Aukion puolella luonnonkivellä verhottujen sokkeleiden koroissa on huomioitu Joensuun runsaslumiset talvet sekä huoltotyöt. Ilmanvaihdon konehuoneiden julkisivuissa sekä muissa pienehköissä pinnoissa on käytetty korostuksena kuparipeltiä. Ulkopuoliset katokset ovat teräsrakenteisia.

Ikkunat on toteutettu toimistohuoneiden joustavan käytön mahdollistavilla nauhaikkunoilla. Laajempien lasipintojen käyttö on rajoitettu aulan ja ravintolan julkisivuihin. Lasipintojen yhteydessä on käytetty korostuksena lasitiiltä.

Rakennuksen sisätiloissa on pyritty kestäviin ja juureviin materiaaleihin. Aulan ja ravintolan lattiat on verhoiltu kivilaatoilla.

Yliopistoalueelle ovat ominaisia havupuuryhmät, mutta uudisrakennusten edustoille on ajateltu lehtipuita, kuten lehmuksia ja poppeleita kaupungin puistoakselin jatkeeksi. Sisääntuloaukiota rajaa vapaamuotoisista ja -kokoisista lohkareista ladottu luonnonkivimuuri.

Selkeä ja toimiva

Aurora-rakennus on jäsennelty selkeisiin toiminnallisiin yksikköihin kokoavan pääaulan ja sisäpihan ympärille. Omaan yksikköönsä ensimmäisessä kerroksessa sijoittuvat opiskelijapalvelut. Sen aula lomittuu osaksi pääaulaa.

Ravintolatilat liittyvät suoraan aulatiloihin omana kokonaisuutenaan. Tilat terasseineen avautuvat eteläiselle uudelle jalankulkuraitille. Eniten huoltoa vaativat tilat, yliopistopaino ja keittiö on sijoitettu huoltopihan läheisyyteen.

Täydennyskoulutuskeskus opetustiloineen on sijoitettu toiseen kerrokseen. Ylioppilaskunnan tilat ovat omassa rauhallisessa paikassaan matalassa rakennusosassa. Tiloista on sisäyhteys myös muuhun rakennukseen.

Saunatilat terasseineen ja ulkotakkoineen muodostavat mäntyrinteen katveessa monipuolisen virkistys- ja kokouspaikan.

‑ Keskeinen tavoitteemme on ollut suora näkyvyys ulos kaikista työhuoneista ja se että työtilat eivät suuntaudu suoraan etelään. Olemme myös toteuttaneet suoran yhteyden sisäpihalle ensimmäisen kerroksen taukotiloista, Jaaksi niputtaa Auroran yksityiskohtia.

Aurora täydentää yliopistokeskusta

Aurora-rakennus muodostaa Joensuun yliopiston keskusalueen yhdessä päärakennuksen ja sen yhteydessä olevan Carelia-salin kanssa. Se rajaa kaupungin keskustan suuntaan avautuvaa puistomaista kolmiota. Hankkeen toteuttamiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun päämääränä olikin samalla koko yliopiston ilmeen kehittäminen.

Yli-insinööri Mauri Tuomioja Senaatti-kiinteistöistä pitää tärkeänä yliopistoalueen kehittämisen lisäksi myös Auroran arkkitehtuurin merkitystä koko Joensuun kaupunkikuvan kannalta. Samalla oli huomioitava yliopiston tulevat laajennustarpeet.