Joensuun Tiedepuiston laajennus

Tiedepuiston kakkosvaihe on rakennettu yritystiloiksi. Suurimmat käyttäjät ovat informaatioteknologiaa edustavat Novo Group Oyj ja Sonera Oyj. Tutkimusta edustavat Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun yksikkö, Joensuun yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun media- ja it-alan koulutus. Suurin asiakas on Novo, jolla on puolitoista kerrosta vastavalmistuneessa toimistotalossa.

‑ Kakkosvaiheen käyttäjät ovat pääasiassa uuden teknologian hyödyntäjiä, Joensuun Tiedepuiston toimitusjohtaja Markku Vuorinen esittelee. Kolmas vaihekin on jo suunnitteilla, mutta sen käynnistämistä odotellaan toistaiseksi.

Markku Vuorinen painottaa uudisrakennuksen mukautumiskykyä käyttötarpeen muuttuessa. Nykyaikaisen toimistotalon on joustettava asiakkaiden toiminnan muutoksiin. – Olemme korostaneet tietoliikenteen palvelutasoa, Vuorinen kertoo. Hänen mielestään kuitenkin vasta asukkaat tekevät talosta valmiin. Heillä on viimeinen sana rakennusta viimeisteltäessä.

Kakkosvaihe kytkeytyy luontevasti osittain vanhan rakennuksen päälle rakennettuun ensimmäiseen Tiedepuiston osaan. Liikenne kumpaankin rakennukseen ohjautuu pääsisäänkäynnin kautta, jonka läheisyydessä sijaitsee myös kaikkia asiakkaita ja käyttäjiä palveleva infopiste.

Vuorinen pitää tärkeänä materiaalien yhtenäisyyttä, vaikka laajennusosa onkin kokonaan uusi talo. Sen toiminnat liittyvät kuitenkin kokonaisuuteen.

– Tiedepuisto ei ole mikään kiinteistöyhtiö, vaan sen tavoitteena on toimiva, tutkiva ja kehittävä yhteisö, Markku Vuorinen huomauttaa. Tulos on mielenkiintoinen kokonaisuus. Maantieteellisesti Tiedepuisto kytkeytyy Joensuun yliopistoon ja niiden väliin kasvaviin urheilupalveluihin. Joensuun kaupungin ja koko Pohjois-Karjalan asema korostuu Tiedepuiston kautta.

Laajentaminen on ollut vaativaa ja kallista rakentamista. Se on tullut maksamaan yli 10 miljoonaa euroa. Nyt talo tyydyttää toiminnallisesti ja arkkitehtuuri on onnistunutta. Myös käyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihinsa. Uusi rakennus on kovassa käytössä, Tiedepuistossa on noin 500 työpaikkaa, 50 yritystä ja viitisensataa opiskelijaa. Kakkosvaiheen valmistuminen edellytti myös ravintolan laajentamista, Markku Vuorinen sanoo.

Kaikki tilat ovat yhteiskäytössä. Päärakennuksen auditorio, edustustilat ja kokoustilat palvelevat koko Tiedepuistoa. Toimijoiden käytössä ovat myös sihteeripalvelut, konttoritarvikemyynti, korkeatasoinen ravintola, tulkkaus, videoneuvottelumahdollisuus ja studiotilat.

Tiedepuistoon on lastattu paljon tekniikkaa ja automaatiota. Nykyrakentamiseen kuuluvat lasijulkisivut antavat kansainvälistä ilmettä.

Runkoratkaisu säästi aikaa

Piirteiltään, ratkaisuiltaan ja rakenteeltaan kakkosvaihe on suurimmaksi osaksi ensimmäisen osan jatketta. Tekniset ratkaisut ovat yhteisiä. Uudisrakennus eroaa kuitenkin edeltäjästään käyttötarkoitukseltaan. Se on ensisijaisesti toimistotalo, jossa vain ensimmäisessä kerroksessa on opetustiloja.

Suurin ero on runkoratkaisuissa. Kakkosvaiheessa pilarit ovat vaihtuneet teräsbetonista teräksiseksi.

– Runkovalinnalla saimme ajansäästöä tiukaksi puristetulle rakennusprojektille, projektipäällikkö, rakennusarkkitehti Vesa Vapanen joensuulaisesta Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy:stä kertoo.

Tiedepuiston toisen vaiheen perusratkaisut eivät juuri eroa toisistaan. Rakennuksen käytäväseinät ovat kiinteitä, mutta huoneiden väliseinien sijoitusta voi vaihdella käyttäjien toivomalla tavalla. Tekniikka on suunniteltu joustavaksi. Sähköistys ja tietoliikenneyhteydet kulkevat joka toisessa kattopalkissa.