Joensuun keskustan tuntumaan Mehtimäen urheilualueelle on noussut Suomen suurin puurakennus. Joensuu Areena on Joensuun kaupungin toivomuksen mukaan puurakentamisen malliesimerkki. Rakenteiltaan aivan ainutlaatuinen rakennus on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten.
Joensuu Areenan mittasuhteisiin ja rakennustapaan pääsee nopeimmin kiinni muutamilla tunnusluvuilla. Pelkästään rungon rakentaminen vaati 2 000 rakenne- ja valmisosapiirustusta. Puurakenteisten kattokehien liitososissa on 50 000 vaarnatappia. Puuta areena vei 15 hehtaarin verran. Rakennuksen lakipisteessä sijaitseva ”veneeksi” kutsuttu lyhty painoi nostettaessa 140 000 kiloa.
Areenan vapaa korkeus lyhdyn kohdalla on 24 metriä eli sen alle mahtuisi kahdeksankerroksinen rakennus. Koko runkorakennelma, joka alkaa maahan valetuista siipimuureista ja päättyy veneeseen, kohdistaa siipimuureihin 240 000 kilon painon. Rakennuksen sisään mahtuu täysimittainen jalka- tai pesäpallokenttä.
Kaikista suurista numeroista huolimatta Joensuu Areena on monen mielestä sisätiloiltaan melkein siro.
Joensuu Areenan muoto ja toteutustapa löytyivät ns. ranskalaisen KVR-urakkakilpailun avulla. Kaupunki antoi 10,3 miljoonan euron kustannuskaton, jolla oli suunniteltava iso puurunkoinen monitoimihalli liikunnan, kulttuurin ja elinkeinoelämän käyttöön. Hallista piti saada edustava käyntikortti kaupungille. Sille oli asetettu laatuvaatimukset.
Urakkakilpailu ulotettiin nykyisten sääntöjen mukaan Euroopan Unionin alueelle. Sen voitti YIT Rakennus Oy, jolla oli tiimissään mm. Arkkitehtitoimisto Pro-Ark Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Finnmap Consulting Oy ja taloteknisestä suunnittelusta vastaava Insinööritoimisto Instakon Oy. Urakkakilpailussa edellytettiin, että yrityksen täytyy nimetä suunnitteluryhmänsä jo tarjousvaiheessa. YIT:n tiimillä oli kokemusta isosta hallirakentamisesta Etelä-Suomessa.
Rakenteellinen perusidea syntyi arkkitehtitoimistossa. Joensuu Areenalle hahmottui ainutlaatuinen, veneen muotoiseen avaruusristikkoon tukeutuva ristikkokaarirakenne. Suuret puukaaret kohdistavat puristuspainon ylhäällä olevasta, veneen muotoisesta kehästä 28 ristikkokaaren kautta alhaalla sijaitseviin siipimuureihin.
Työpäällikkö Erkki Nordström YIT Rakennus Oy:n Joensuun toimistosta kertoo, että kun tällä kertaa urakkakilpailua ei voinut voittaa hinnalla, YIT:ssä päätettiin tarjota kiinnostava ratkaisu.
Areenan rakennusurakka oli YIT:n Joensuun toimistolle historiallinen työkenttä. Esimerkiksi 140 000 kiloa painavan veneen nosto suoritettiin kahdessa osassa neljällä vaijeritunkilla. Vasta kun vene oli lopullisessa korkeudessaan, voitiin ristikkokaaret nostaa autonostureilla ja kiinnittää ne veneeseen.
Joensuu Areenan tukirakenteissa on käytetty kuusipuuta. Rakennuksen kaarien ala- ja yläpaarteet ovat liimapuuta ja sauvat kertopuuta. Veneen sauvat ovat myös kertopuuta. Kaikkiaan rakennuksessa on 980 kuutiometriä liimapuu- ja 320 kuutiota kertopuurakenteita. Välissä on 150 000 kiloa terästä liitososina. Monitoimihallin aulatiloissa on paljon vaneria.
Rakennuttajainsinööri Heimo Karhapää Joensuun kaupungin toimitilalaitoksesta kertoo, että myös rakennustapa oli ainutlaatuinen. Ristikkokaarien rakentaminen vaati niin paljon tilaa, että lyhdyn eli veneen rakentaminen jouduttiin hoitamaan maassa ja sen jälkeen nostamaan se 12 metrin korkeuteen. Ristikkokaarien rakentamiselle tehtiin näin tarvittava tila. Kolmena osana valmistajalta Late Rakenteet Oy:ltä Turusta kuljetetut ristikkokaaret liitettiin yhteen maassa.
Halliin tuli kaikkiaan 28 ristikkokaarta. Kaksi vierekkäistä kaarta muodosti lohkon, joka rakennettiin maassa valmiiksi vesikatteineen ja taloteknisine töineen. Lohkot nostettiin pareittain ylös vastakkaisen lohkon kanssa ja tuettiin ”veneeseen”. Välit rakennettiin umpeen ylhäällä.
Valmiina ylös nostaminen tarkoittaa tässä tapauksessa, sitä, että lohkoissa on lopullinen ulkopintakin valmiina. Katossa on ensin teräspelti, sitten muovi höyrysulkuna, 140 mm mineraalivillaa ja lopuksi Protan-vesikate.