Itella Oyj postikeskus

Arkkitehti Marjut Aramo Arkkitehtiruutu Oy:stä Tampereelta on ollut mukana monessa Itella Oy:n rakennusprojektissa viime vuosina. Hän on Kuopion postikeskuksen pääarkkitehti.

Aramon tavoite on ollut tehdä postikeskuksesta ryhdikäs osa Kuopion porttia. Logistiikkarakennuksen keskeisimpiä suunnittelualueita – liikennevirtojen toimivuutta, orientoitavuutta ja turvallisuutta – hän on halunnut tukea väri- ja materiaalivalinnoilla.
Sisääntuloportilta avautuva julkisivu koostuu grafiitin harmaasta pääsisäänkäynnistä, okranvärisestä sivukuormauslaiturista ja 28 valkoisesta kuormaustilasta.

Keltaiset lastauskatokset sijaitsevat etelä- ja pohjoispäädyissä. Moottoritien puoleista yli 500 metriä pitkää julkisivua on rytmitetty valaistuilla ”julkisivunauloilla”.

Lovettu reliefimäinen pohjoiskulma avautuu moottoritielle. Sen kullan-, hopean ja oranssinväriset Panel-elementit kuvaavat rakennuksen sisäistä toimintaa – Postin logistiikkaa.

Suomen uusin

Kuopion postikeskus on yksi Itella Oyj:n neljästä investointikohteesta. Muita investointipaikkakuntia ovat Helsinki, Tampere ja Oulu. Kuopion postikeskus on kohteista uusin. Se otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Tuolloin kaikki toiminnot siirtyivät vanhasta postikeskuksesta Särkiniemestä Matkukseen.

Uuden postikeskuksen kerrosala on 22 600 m². Kuutioita siinä on melkein 200 000.
Itella Oyj:n aluejohtaja Sami Reponen kertoo, että Kuopion uuden postikeskuksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi lähinnä tilojen ja vanhaksi päässeiden laitteiden uusimistarpeen takia entisessä jakelukeskuksessa Särkiniemessä.

- Uusi rakennus mahdollistaa postille sen yhteiskunnallisen tehtävän täyttämisen nopeasti ja luotettavasti myös jatkossa. Postipalvelulain mukaan ykkösluokan posti täytyy saada perille vuorokaudessa, hän toteaa. Kuopion uusi postikeskus tekee asian mahdolliseksi.
Itellassa käsitellään noin 12 miljoonaa lähetystä vuorokaudessa.

Kuopion postikeskuksessa työskentelee noin 300 henkilöä. Heistä 70-80 on logistiikkakeskuksen töissä, 30 hallinnon tehtävissä ja 30 postin jakelutehtävissä. Vuorokauden aikana postikeskuksessa käy 250-300 autoa, joista rekkoja on reilu sata. Työtä tehdään kolmessa vuorossa.

Kymmenen hehtaarin tontti

Aluejohtaja Sami Reponen Itella Oy:stä kertoo, että Kuopion postikeskuksen rakentamisen hankalin vaihe oli tarpeeksi suuren tontin löytäminen Kuopiosta.

- Tavallaan sattumalta esille tuli tämä 10 hehtaarin tontti Matkuksen kylästä. Tässä on hyvää se, että siihen mahtuu vielä lisärakentamista, kun uudet tilat käyvät joskus ahtaiksi, hän kertoo.

Matkuksen tontti on kallioperäistä. Sille rakentaminen ei kaivannut isoja pohjatöitä. Myös läheinen sijainti valtatie 5:n moottoritien vieressä oli logistiikan kannalta etu.
Aluejohtaja Pertti Kalevo Pöyry CM Oy:stä kertoo, että kallioperäisellä tontilla tehtiin mittavat maansiirtotyöt. Rakennusten alta kuljetettiin pois 200 000 kuutiota irtokiveä. Se käytettiin osittain tontilla tasauksiin ja osittain Kuopion muihin rakennuskohteisiin.

Suuri rakennus on valmistettu teräsbetonirungolle. Sen jännevälit rakennettiin
22 m x 24 m suuruisiksi ruuduiksi. Postikeskuksessa kattoon kohdistuu tavallista enemmän painoa, sillä lajittelukoneet on valmistaja Siemens Oy:n toivomuksesta ripustettu kattoon.
Uudet lajittelukoneet vaativat kunnossa pysyäkseen tietyn kosteuden ympäristöönsä. Kuopiossa asiasta on huolehdittu erillisen kostutusjärjestelmän avulla.

Kuopion uuden postikeskuksen rakentaminen hoidettiin KVR-urakkana. Se mahdollisti suunnittelun ja rakentamisen yhtäaikaisuuden, mistä oli suurta etua kohteen kireässä aikataulussa.

Postikeskuksen rakennesuunnittelusta vastasi kuopiolainen SRT Oy. Rakennesuunnittelija Seppo Haapalainen kertoo, että postikeskuksen rakennuskompleksi oli rakennesuunnittelultaan tavanomainen. Siinä ei tullut vastaan mitään suurempia erikoisuuksia tai ongelmia.

Postikeskuksen pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Aluepäällikkö Janne Mönkkönen kertoo, että postikeskuksen työmaalta tulevat mieleen valtavat kivimassat, joita sieltä jouduttiin siirtämään. Kireä rakentamisaikataulu onnistui hyvän yhteistyön ja onnistuneen työmaaohjauksen ansiosta.

Vastaavan työnjohtajana Kalevi Vihervaaran ja projekti-insinööri Taneli Korhosen laatimat aikataulut toteutuivat juuri ajatellulla tavalla. Rakennus valmistui reilun viikon etuajassa.