Professori Einari Teräsvirran Oy Alko Ab:lle suunnittelema, vuonna 1971 rakennettu Itämerentalo oli Suomen ensimmäinen avotoimistoksi suunniteltu teollisuus- ja toimistorakennus. Nykyisin Kapiteeli Oy:n omistama kolmikymppinen rakennus on saanut julkisivuilleen kattavan kasvojenkohotuksen. Sisätilat ja talotekniikka uusittiin samalla täydellisesti nykypäivän vaatimusten tasolle.
Itämerentalo rakennettiin alun perin Oy Alko Ab:n käyttöön, mutta viime vuosituhannen loppuvuodet talo sai palvella Radiolinjan pääkonttorina. Saneerauksen jälkeen taloon tulee useita eri käyttäjiä.
Alkuperäisessä muodossa vain rakennuksen kolme ylintä kerrosta olivat toimistotiloina. Kaksi muuta maanpäällistä kerrosta olivat Oy Alko Ab:n pullovarastoina, kuten kaksi ylempää kellarikerrostakin. Alimmassa eli kolmannessa kellarikerroksessa oli valtavat alkoholisäiliöt, jotka oli yhdistetty putkistoilla Tammasaaren laivalaituriin sekä Alkon Salmisaaren tehtaan pullotuslinjoille.
Alkon monopolin säröillessä 1990-luvulla yhtiö luopui kiinteistöstä, jonne tuli tilalle Radiolinjan pääkonttori. Radiolinja siirtyi vuosituhannen vaihteessa Espoon Keilaniemeen ja Kapiteeli Oy joutui miettimään tarkkaan kiinteistön tulevaisuutta.
‑ Talo oli tyhjänä ja vuokrasopimus Radiolinjan kanssa oli päättynyt, joten päätimme saneerata 30 vuotta vanhan kiinteistön moderniin kuntoon, vaikka asiakasta ei vielä ollut tiedossa, kertoo projektipäällikkö Tapio Salo Kapiteeli Oy:stä.
‑ Einari Teräsvirran suunnittelema rakennus on oman aikansa komeaa teollisuusarkkitehtuuria, joten sen ulkonäkö säilytettiin ennallaan. Ainoastaan pinnat kunnostettiin välttämättömiltä osin, kertoo saneerauksen suunnitellut arkkitehti Mauri Tommila Arkkitehdit Tommila Oy:stä.
Saneeraus toteutettiin projektinjohtomallilla, jossa rakennuttajakonsulttina toimi Indepro Oy. Urakat toteutettiin tavoite- ja kattohintaurakkoina. Rakennusurakoitsijaksi valittiin YIT Rakennus Oy ja talotekniikasta vastasi Tekmanni Oy.
‑ Projektinjohtourakoihin päädyttiin sekä rakennus- että talotekniikkaurakassa, koska käyttäjien puutteen takia haluttiin varautua mahdollisten vuokralaismuutosten joustavaan toteutukseen, kertoo hankkeen projektinjohtaja toiminut Matti Vesala Indepro Oy:stä.
Punatiiliset julkisivut kalkkihiekkapestiin ja tiilisaumaukset paikattiin. Betonipalkeista otettiin ruostuneet teräkset esiin ja palkit peitettiin aktiivisilla laasteilla.
‑ Vanhat tiilet olivat kestäneet tosi hyvin yli kolmenkymmenen vuoden säärasitukset, vaikka rakennus sijaitsee meren rannalla. Hyvin vähän jouduttiin tiiliä uusimaan lähinnä palkkien vesieristysten yhteydessä. Kaikki tarvittavat tiilet saatiin vanhan rakennuksen purkukohdista, joten uusia ei tarvinnut teettää, kertoo työpäällikkö Jari Lappalainen YIT Rakennus Oy:stä.
Myös kaikki ikkunat uusittiin karmeineen, mikä osoittautui tarkaksi työvaiheeksi. Ikkunan detaljiikan liittämisessä vanhaan tiilirakenteeseen nähtiin paljon vaivaa.
‑ Ulkolasielementti on valtavan painava ja sen paikalleen sovittaminen vanhaan tiiliseinään oli hyvin ongelmallista. Lasielementin siirtelemiseen vaakatasossa tarvittiin kuusi miestä, Jari Lappalainen kertoo.
Taloa kiertävien ikkunanauhojen päällä on myös alumiinipalkit, joissa on yhtenäinen kotelo. Niiden saaminen paikalleen siististi vanhan rakenteen kanssa oli sekin Lappalaisen mukaan vaativa työvaihe.
Myös päärunkoon liittyvän siipirakennuksen kattoikkunat uusittiin samoin kuin kaikki rakennuksen vesikatot pellityksineen. Rakennus on syvärunkoinen erityisesti kahden ensimmäisen kerroksen osalta, joten kattoikkunat tuovat välttämätöntä lisävalaistusta sisätiloihin.
‑ Sisäpuoli purettiin betonille ja kellareita lukuun ottamatta talo oli totaalisen tyhjä, Kapiteelin Tapio Salo kertoo lähtökohdista.