Itä-Suomen lääninhallituksen Kuopion yksikön peruskorjaus on valmistunut. Rakennuksen muutos- ja perusparannustöissä vaalittiin sen uusrenessanssilaista henkeä. Poikkeuksellisen vaativan hankkeen osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
Kuopion Lääninhallituksen rakennus kuuluu arkkitehtuuriltaan Itä-Suomen merkittävimpiin valtion omistamiin rakennuksiin. Se valmistui vuonna 1883 ja otettiin käyttöön kuvernöörin virkataloksi pari vuotta myöhemmin. Kaksikerroksisen, maanpinnan tason alapuolisella kellarikerroksella varustetun, aikansa tyylisuuntauksia noudattavan talon alakerrassa sijaitsivat konttoritilat sekä kuvernöörin työhuone. Yläkerrassa olivat asuintilat.
Kuopion mittakaavassa rakennus oli valmistuessaan mahtipontinen. Sen korkeaa asemaa valtiollisessa hierarkiassa korostaa sijainti suuren Piispanpuiston eteläisessä laidassa. Taloon saavuttiin näyttävän ajorampin ja pääportaan kautta.
Kuopion vastavalmistuneen lääninhallitustalon isännäksi tuli Alexander Järnefelt. Lääninhallituksen rakennuksen suunnittelija on Konstantin Kiseleff, joka on noudattanut Intendenttikonttorissa laadituissa piirustuksissaan tuon ajan hallintorakennusten uusrenessanssista arkkitehtuuria. Virastokäytössä oleva talo on nyt suojeltu merkinnällä S 1. Sen mukaan se on suojeltu kokonaan sekä sisä- että ulkoasun osalta. Kuopion lääninhallitusrakennus on ainoa tämäntasoisesti suojeltu kohde Kuopion alueella.
Itä-Suomen lääni muodostettiin 1.9.1997 ja sen keskuspaikaksi tuli Mikkeli. Kuopion palveluyksikkö on osa alueen lääninhallintoa yhdessä Joensuun yksikön kanssa. Palvelun tehostamiseksi päätettiin Kuopion lääninhallitusrakennuksen sisätilojen laajamittaisesta muutostyöstä ja perusparannuksesta vuosina 2000 ja 2001.
Lääninhallitusrakennuksen muutos- ja parannustöiden keskeiseen toteutukseen osallistuivat Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy rakennuskonsulttina, arkkitehtisuunnittelun osalta QVIM Arkkitehdit Oy ja rakennusurakoitsijana Rakennus Valovuori Oy.
Suurimpia parannuksia lääninhallituksen käyttäjien kannalta ovat hissin rakentaminen pohjakerroksesta ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen ja koko ilmastointijärjestelmän uusiminen. Samassa yhteydessä uusittiin sähkö-, atk- ja valaistusjärjestelmät.
Rakennuksen perusparannuksessa ja osittaisessa entistämisessä uusittiin kaikki ensimmäisen ja toisen kerroksen pintarakenteet ja palautettiin toiseen kerrokseen kaksi alkuperäistä salitilaa. Koristemaalattujen tilojen maalauskäsittelyä uusittiin ja tehtiin lisää koristemaalauksia.
Pekka Vantila on toiminut rakennuksen omistajan, Senaatti-kiinteistöjen Pohjois- ja Itä-Suomen alueen edustajana ja rakennuspäällikkönä.
Lääninhallituksen kiinteistössä on tehty viime vuosisadalla useita korjauksia.
– Rakennusta on peruskorjattu 1930-luvulla, jolloin uunilämmityksestä siirryttiin keskuslämmitykseen, Pekka Vantila kertoo. Tuolloisista kaakeliuuneista ja muureista on jäljellä vain muistikuvia.
Vuonna 1954 valmistui maaherran virka-asunto virastorakennusten ohella. Tämän jälkeen lääninhallituksen rakennus muutettiin kokonaan virkakäyttöön. Vuonna 1979 peruskorjaustyön yhteydessä osa huoneista entisöitiin. Julkisivut kunnostettiin ja maalattiin. Vesikate uusittiin vuonna 1997 ja julkisivuja kunnostettiin uudelleen vuonna 1999.
Ajatus vanhan, arvokkaan rakennuksen entisöinnistä käynnistyi maaherra Olavi Martikaisen aikana.