Invalidiliitto on aktiivisesti puhunut esteettömyyden puolesta. Kun liitto rakensi itselleen oman toimitalon Helsingin Ruskeasuolle, avautui tilaisuus näyttää, millaiset kengät suutari tekee itselleen.
– On kyllä melkoisen hyvät kengät, kehuu arkkitehti, TkL Kirsti Pesola, joka työssään Invalidiliiton esteettömyysprojektissa on arvioinut julkisten rakennusten ja toimistotilojen esteettömyyttä.
– Talo ei häpeile muiden rinnalla.
Invalidiliiton periaatteena on tarjota työskentelymahdollisuus päteville henkilöille riippumatta heidän mahdollisista liikkumis- tai toimintarajoitteistaan.
– Usein työpaikoilla tehdään muutoksia tarvittaessa. Meillä periaatteena on, että kaikki työpisteet soveltuvat lähtökohtaisesti kaikille.
Kaikki ovet ovat kynnyksettömiä. Siellä missä kynnys on tarpeen ää-neneristyksen vuoksi, on käytetty oveen integroitua laskeutuvaa kynnystä.
– Rakentamismääräysten mukaan kynnysten korkeus saa olla enintään 20 mm. Se on kuitenkin enimmäiskorkeus, ei vaatimus, toteaa Pesola. Parasta on, kun kynnystä ei ole lainkaan. Hissit ovat läpikuljettavia, jolloin pyörätuolin käyttäjän ei tarvitse kääntyä tai peruuttaa ovesta ulos. Nappulat on sijoitettu sekä pysty- että vaakasuoraan ja lisäksi yhteen riviin.
Pesola esittelee omaa työpöytäänsä, jonka korkeus talon kaikkien pöytien tapaan on sähköisesti säädettävissä. Myös apupöytä nousee ja laskee kaasujousen avulla.
– On mukavaa, kun välillä voi halutessaan työskennellä seisten.
Säädettävä työpöytä on ostettaessa tavanomaista kalliimpi. Toisaalta sitä ei tarvitse jatkossa vaihtaa, jos seuraava käyttäjä tarvitsee toisenlaista mitoi-tusta. Kun pöytiä tilattiin koko talon tarpeisiin, ei kustannusero tavanomaiseen ollut enää kokonaisuuden kannalta merkittävä.
Esteettömyyteen liittyy sekin, että työpöydässä on vain kaksi jalkaa, muuten sen alla on vapaata tilaa. Laatikostot liikkuvat pyörillä käyttäjän mieleiseen paikkaan. Työpöydän sävykin on tarkoin harkittu. Se on riittävän vaalea, mutta tarpeeksi tumma, jotta huononäköinenkin erottaa valkoisen paperiarkin. Seinäkkeet ja kaapistot ovat standardikorkuisia, mutta sokkeli on kymmenen senttiä korkeampi, jolloin pyörätuolin jalkaosa mahtuu kalusteen alle.
WC-tilat on ajateltu niin ikään käyttäjien tarpeita uudella tavalla puntaroimalla. Kukon- ja kanankuvia talosta ei löydä, sillä sukupuoleen perustuva erottelu ei ole merkityksellinen. Pyörätuolin käyttäjillekin riittävän tilavat wc:t sijaitsevat pareina toistensa peilikuvina. Kätisyydellä on merkitystä esimerkiksi niille käyttäjille, joiden toinen käsi on toista heikompi. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on yksi iso wc, joka sopii myös vaikeimmin liikkumisrajoitteisille.
– Tämä järjestely ei vie yhtään enempää pinta-alaa kuin tavanomainen yhdistelmä, jossa liikkumisesteisten wc:n rinnalla on kaksi etuhuoneellista wc:tä, vertaa Pesola.
Suunnittelussa on panostettu siihen, että wc-tilojen ilme on miellyttävä, ei sairaalaa vaan mieluummin hotelliin viittaava. Väljyys on paitsi esteettömyyttä, myös laatua, ehkä jopa ylellisyyttä.
Talon ylimmässä kerroksessa on kokoushuone ja saunatilat. Kokoushuone on mitoitettu Invalidiliiton liittohallitusta varten. Pieni käyttäjiä helpottava yksityiskohta piilee tuoleissa, joiden istumakorkeus vaihtelee. Ovathan käyttäjätkin erikokoisia.
Saunaosaston 16 neliön kaarevakattoisessa löylyhuoneessa on seinän vierustoilla pitkät penkit lauteiden sijasta.
– Löyly saadaan lattiatasolle imemällä lämmin ilma katosta ja johtamalla se seinäpaneelien takaa lattianrajaan, kertoo tekninen isännöitsijä Heikki Huhta.