InnoSteel

InnoSteel-rakennus sijaitsee Hämeenlinna-Tampereen moottoritien ja Lahti-Turku 10 -tien solmupisteestä pari kilometriä Turkuun päin. Moreenin alueelta on logististen kuljetusten, asiakasyritysten ja eri toimijoiden kannalta hyvät yhteydet Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin ja sisämaahan Lahteen päin.

Keskellä tulevaa teollisuuspuistoa sijaitsevan InnoSteel Factoryn ajanmukaiset tilat luovat kestävän perustan metallituotteiden teräsketjun osaamiskeskittymälle, joka on osa InnoSteel-yhteistyöverkostoa. Tehtaan keskeisenä tavoitteena on olla Suomen johtava kansainvälisen tason metallirakenteiden tuotekehitys- ja koulutuskeskus. Teknologian siirron ja innovaatioiden avulla aiotaan nostaa metalli- ja konetekniikan osaamisen tasoa Hämeen seudun yrityksissä.

‑ InnoSteel-rakennus on Teknologiakeskuksen päänavaus Moreenin alueella. Tarkoituksenamme on saada kunnollinen konseptoitu keskittymä alueelle, jossa eri toimijoiden keskinäinen kanssakäyminen ja alueen logistiset yhteydet ovat huomioitu, tähdentää Teknologiakeskus Innoparkin toimialajohtaja Esko Salonen.

Alueen rakennukset lisääntyvät lähiaikoina, kun seuraavaa palvelurakennusta ryhdytään toteuttamaan vielä tämän vuoden aikana. Uudisrakennukseen tulee toimistotiloja ja keskitettyjä yhteisiä palvelutiloja, muun muassa ravintola- ja kokoustiloja.

Iso tuotantohalli ja toimistotilaa

Omarahoitteisen InnoSteel-rakennuksen budjetin suuruusluokka on noin neljä miljoonaa euroa. 4100 bruttoneliön kaksikerroksisessa rakennuksessa on yli 3000 neliötä tuotantotilaa ja 1100 neliötä toimistotiloja sekä vuokralaisten yhteisessä käytössä olevia opetustiloja. Päävuokralaisia on kolme, joista kaikki ovat ottaneet sekä toimisto- että tuotantotilaa.

Hallitiloissa toimivat Ruukin rakentamiseen keskittyvä teknologiakeskus, metallialan koulutustehdas InnoSteel Factory Oy ja HAMKin ohutlevykeskus. Lisäksi Teknologiakeskus Innoparkilla on hallissa oma protopajansa. Vapaasti muunneltavassa halliosassa on kaksi rakennuksen läpi menevää siltanosturia.

Hallirakennuksen kyljessä on erillinen toimisto-osuus. Toisessa kerroksessa on eri toimijoiden toimistotiloja, joista on yhteydet kunkin omaan hallitilaan. Ensimmäisessä kerroksessa on väestönsuoja, sosiaalitiloja sekä koulutus- ja luokkahuoneita, jotka voidaan avata yhdeksi avoimeksi tilaksi aulatilojen kanssa. Piha-alueella on liki 6000 asfaltoitua neliötä.

‑ Toimintamme on päässyt suunnitelmien mukaisesti käyntiin, ja koneasennukset halliin onnistuivat hyvin. Ajatus käytännönläheisestä koulutuskeskuksesta on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä tilat alkavat täyttyä ja jokunen päivä eri tilaisuuksia on ollut ihan ruuhkaksi asti. Hyvänä asiana on tilojen muunneltavuus, esimerkiksi luokkahuoneita on voitu käyttää monipuolisesti pienryhmistä 80 seminaariin saakka, toteaa InnoSteel Factoryn toimitusjohtaja Matti Seppälä.

Teknologiakeskus Innoparkin palvelupäällikkö Jari Manninen kertoo, että käyttäjille tehdään jatkuvasti pieniä tilanmuutoksia, kun koneita tulee lisää hallin puolelle. Hän huolehtii kohteen tilojen ja palvelujen toimivuudesta sekä toimii käyttäjien kontakti- ja tukihenkilönä rakennuksessa.

Rakennus pikavauhtia pystyyn

InnoSteel-rakennus pystytettiin varsin ripeästi, käytännössä seitsemässä kuukaudessa, kun paikalta oli puut kaadettu ja rakennuslupa saatu virallisesti voimaan kuukauden valitusajan jälkeen. Museovirasto selvitti, oliko tontin pohjoispuolisessa puistossa kulkevalla Vanhan härkätien pätkällä mitään pelastettavaa. Myöhään huhtikuussa 2005 päästiin aloittamaan valutyöt, ja jo lokakuun lopussa rakennus oli valmis. Avajaisia vietettiin maaliskuussa 2006, kun vain runsas kaksi vuotta oli kulunut sitä, kun InnoSteel-konsepti lausuttiin ensi kertaa.

Hankkeen priimusmoottorina ja rakennuttajana toimi Teknologiakeskus Innopark Oy, joka palkkasi rakennuttajakonsultikseen A-Rakennuttajat Oy:n rakennuttamiseen, valvontaan ja talotekniikan kokonaisasiantuntijapalveluun. Rakennustyöt tilattiin Rautaruukki Oyj:ltä, joka puolestaan valjasti Projektinjohto GSP Oy:n projektinjohtourakoitsijan tehtäviin mukaan lukien kaikki hankinnat, työmaajohto ja -organisaatio. Alihankkijoita oli noin 25 kappaletta.

‑ Tällaisessa teräsrakentamisen osaamiskeskuksessa luonnollinen rakennusmateriaali oli Ruukin tuotteet ja osaaminen. Arkkitehtisuunnittelussa ei tehty mitään kokeiluratkaisuja, vaan käytettiin toimivaksi todettuja teräsrakennejärjestelmiä. Toimisto-osan seinät ovat tehty Ruukin Nordicon-elementtijärjestelmällä ja verhottu mustalla Fasetti N Plus -julkisivulamellilla. Halliosuus on teräsrunkoinen ja ulkoseinät ovat hopeanharmaata Ruukin Panel 3 lock -sandwich-kevytelementtiä. Oma lukunsa on Ruukin koulutuskonepajan ja tuotteiden esittelytilojen sisustus, jossa on käytetty persoonallisia ratkaisuja, sanoo Asko Kaipainen Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy:stä.

Rakennesuunnittelusta vastanneen Insinööritoimisto J. Hautalan tehtäviin kuului kokonaisuussuunnittelu perustuksista vesikattoon asti. Jorma Hautalan mukaan rakennuspaikka oli maaperältään tiivistä moreenia, joten maanvarainen perustaminen oli helppo toteuttaa paikalla valetuilla anturoilla. Maanvarainen lattia valettiin kuitubetonista. Lattian alusrakenteisiin asennettiin radonputkitus. Paloluokaltaan rakennus on P2. Pilarit ovat betonitäytteisiä liittopilareita. Palkit ja ristikot suojattiin palosuojamaalilla. Toimisto-osan välipohja tehtiin ontelolaatoista. Teräsrungon mallinsi Tekla-Structures-ohjelmalla Keijo Murtokangas KM Steel Consulting Oy:stä.

Hallissa tarvittiin erikoisratkaisuja

Työpäällikkö Janne Mellanen kertoo teräsrunkoisen rakennuksen tekemisen olleen normaalia rakentamista, joka sujui mallikkaasti hyvissä olosuhteissa, vaikka aikataulu ja budjetti olivat varsin tiukkoja. Suunnitelmien kehittämisen, onnistuneen hankinnan ja kustannusohjauksen avulla budjetti alitettiin. Lähes vastaavanlaisesta hankkeesta Projektinjohto GSP Oy:llä oli ennestäänkin hyviä kokemuksia.

InnoSteel-rakennuksen halliosastolla jouduttiin tekemään joitain erikoisia ratkaisuja, jotta toiminta saatiin pelaamaan. Lattiassa on muutamia vahvistettuja alueita, joihin koestuskehä ja työstökoneita pultattiin kiinni.

Hallin päästä päähän menevä Konecranesin siltanosturin joustava käyttö edellytti sitä, että kaikki vedot piti hoitaa ristikoiden alapinnan yläpuolella. Mitään ei saanut tulla katosta alas, kaiken tekniikan täytyi kulkea seinien kautta. Energiajako tehtiin energiakaivolla, jossa lattiarakenteissa on tietyllä järjestelmällä syöttöpaikkoja. Sähköjä saadaan siis lattian kautta, mutta tarvittaessa myös lisäjohdotuksilla tietylle alueelle.

‑ Rakennuttajan kanssa alun perin mietimme millä hankemuodolla yhteistyö voitaisiin viedä läpi niin, että saavuttaisimme laadulliset, ajalliset ja taloudelliset tavoitteemme. Myös käyttäjien piti olla tyytyväisiä omiin tiloihinsa. Niihin pääsimme kokonaisuudessaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Laadukkaat toimivat tilat ovat tehokkaassa käytössä, aikataulussa ja budjetissa pysyttiin. Ammattitaitoisilla suunnittelijoilla ja rakentajilla oli hyvä asenne ja tekemisen meininki alusta alkaen. Omatyylisenä projektina InnoSteel-rakennus oli erittäin hieno, summaa rakennuttajakonsultti Juhani Karhu A-Rakennuttajista.