Imatran kylpylän laajennus

- Tavoitteena oli uusien asiakkaiden saaminen ja entisten säilyttäminen, tiivistävät Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiön toimitusjohtaja Aulis Multisilta ja Imatran Kylpylä Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen.

Kilpailu kylpylä- ja kuntoutusasiakkaista on yhä kireämpää. Imatralla Kylpylä Taikametsässä asiakkaita kirjattiin viime vuonna 370 000.

- Eli joka päivä keskimäärin reilusti yli tuhat kävijää, voivat toimitusjohtajat todeta tyytyväisinä.

Vuodesta 1985 toiminnassa ollutta kylpylää on laajennettu ennenkin. Nytkin uudis- ja saneerausrakentamiseen on saatu monia aiemmissa rakennusvaiheissa mukana olleita toimijoita, muun muassa arkkitehti. Paikallisen osaamisen osuus hankkeissa on aina ollut vankka.

Syyskuussa 2007 valmistuneen ravintolamaailman laajennuksen ja saneerauksen jälkeen käynnistyivät uudet rakennuskohteet: allasosaston pukuhuoneiden ja pesutilojen saneeraaminen, kokous- ja liikuntatilojen rakentaminen, 32 hotellihuoneen ja 16 luhtitalo-asunnon rakentaminen, sisätoimintapuiston ja kylpyläkadun jatkaminen, 8-rataisen keilahallin rakentaminen ja 25 metrin uima-altaan saneeraus.

Kokonaan uutta tilaa rakennettiin kylpylään 2700 ja luhtisviitteihin 1600 neliömetriä. Saneeraattua pinta-alaa kertyi 735 neliömetriä.

- Kaikki toteutettiin kylpylän ollessa toiminnassa, kertoo Jarmo Ikäheimonen.

Kaikki myös sujui hyvässä hengessä. Purkuvaiheet tosin olivat äänekkäitä, mutta asiakkaat eivät valitelleet. Rakentaminen toimivassa kohteessa oli vaativaa. Muun muassa kulkujen ohjaamisia riitti.

Yllätyksiä tuli eteen perustusten vahvistamisesta lähtien.

- Aiemman rakentamisen muutostietoja ei aina näkynyt piirustuksissa. Nyt kuvat piti saattaa tehtyjen ratkaisujen mukaisiksi, siitä lähdettiin, sanoo Aulis Multisilta.

Putkiston kuntokin toi yllätyksiä. Automaatioiden - käytössä olleen ja rakennetun - yhteen sovittaminen oli vaativaa.

- Rakentamisen aikataulut pitivät. Lisä- ja muutostöitten määräkin pysyi kohtuullisella tasolla, toimitusjohtajat toteavat tyytyväisinä.

Viihtymis-, kuntoutus- ja lomailupaikka

Imatran Kylpylä aloitti yli 20 vuotta sitten kuntoutuspaikkana. Sellainen se on edelleen, mutta taas roimasti tasokkaampi viimeisen uudistuksen ansiosta.

Asiakkaina ovat yhä niin sotaveteraanit, eri potilasjärjestöt, työikäiset kuntoutujat ja lomalaiset. Kylpylässä on myös 4 000 asiakkaan työterveyshuoltopalvelut.

Palvelujen tarjonta painottuu lähitulevaisuudessa silti lomalaisiin.

Peruspalveluista on yhä tärkein ja keskeisin Taikametsä-allasosasto. Sen ympärille rakentui uusinkin investointi.

- Ajan hengen mukaisesti palvelutarjontaa on nyt runsaasti itseensä panostaville ja hemmottelijoille. Mutta myös kunnon "rääkkäyspuolta" löytyy, kuvailee Aulis Multisilta.

Omat haasteensa tarjontaan on tuonut sekin, että työikäisten kuntoutusjaksot ovat entistä lyhyempiä; palvelupakettien on oltava entistä tiiviimmiksi suunniteltuja.

Imatran Kylpylän etuna on sijainti; rajan takaa on tullut yhä kasvava kävijävirta - ja palvelujen suhteen yhä vaativampi.  

- Vesimaailmassa ollaan nyt ykkösiä. Puitteet luovat mielikuvan myös palvelun sisällöstä. Meillä on tarjolla omia asiantuntijapalveluja kosmetologeista psykologeihin ja kampaajista fysiatreihin.

Imatralla tähdätään yhä uusien asiakasryhmien hankkimiseen. Nytkin on tarjolla takuuvarmasti muun muassa ensilumen latu marraskuun ensimmäisestä päivästä lähtien, viime talven lumia kun on sitä varten säilötty.

Puuttuuko sitten vielä jotain?

- Vesi- ja ulkotoimintapuiston rakentaminen päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan, sen aika ei ollut nyt, sanoo Aulis Multisilta.

Vapaa-ajan toimintoja varten pyhitettyä aluetta ympärillä on 350 hehtaaria. Siihen sisältyy myös kylpylää vastapäätä sijaitseva Lammassaari. Koko alue on Saimaanrannan kansallismaisemaa parhaimmillaan. 

Kylpylän uusimmiksi suunnitelmiksi ovat kiilanneet myös erityisten lomaosakeasuntojen rakennuttaminen. Kaavoitus on jo valmiina.

Keilahalli vaativinta

Arkkitehti Paavo Karjalainen Arkkitehtitoimisto Arktes Oy:stä nimesi kylpylän uusimman rakennusprojektin vaativimmaksi osaksi keilahallin.

- Halli upotettiin kokonaan maanpinnan alapuolelle, koska lasiseinäiseltä sisäkadulta haluttiin esteetön näkymä luontoon ja Saimaalle. Maan päälle rakennettuna hallilaajennus olisi tukkinut näkymän kokonaan. Sisäkatua on tulevaisuudessa nyt mahdollista laajentaa esimerkiksi keilahallin päälle.

Toinen vaikea alue oli hänestä entisen uimahallin muuttaminen viihtyisäksi virkistysallasalueeksi. Vanha uima-allas oli rakennettu maanvaraisena, joten uusien putkistojen, valojen ja vedenpuhdistusjärjestelmien liittäminen siihen vaati melkoisesti uusia, luovia ratkaisuja.

- Käytännön toteutuksen ongelmat liittyivät pääasiassa juuri keilahalliin ja allasalueeseen. Uusi osa on yleisesti ottaen helpompi suunnitella ja rakentaakin, mutta tässä kohteessa kaikki uudet osat liittyivät vanhoihin rakennusmassoihin, joten liittymäpaikkojen suunnittelu ja rakentaminen oli hankalaa.