If-talo

Vuonna 1992 kuuden hehtaarin tontin suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu tavoitteena laatia suunnitelma Sammon pääkonttoriksi. Kilpailun voitti Tapiolan Studio Arkkitehdit Oy. Voittaneessa ehdotuksessa vanha konttorirakennus esitettiin purettavaksi, mikä oli kilpailun järjestäjänkin lähtökohtana. Kaavoitusprosessin venyttyä tavoitteet muuttuivat. Uusista lähtökohdista järjestettiin jälleen kutsukilpailu. Sen voitti sama arkkitehtitoimisto, joskin nimellä Tommila Arkkitehdit Oy.

Kiinteistön kehittäjänä on toiminut Niittymaa Oy, jonka omistavat 49 prosentin tasaosuuksin Skanska ja Henki-Sampo, kaksi prosenttia on Catella Oy:n hallussa. Henki-Sampo on taas Ifin sisaryhtiö, molemmat omistaa Sampo Oyj. Lopulliseksi omistajaksi talon valmistuttua tulee RBS Nordisk Renting.

If-yhtiön toiminnat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla kolmessa paikassa, Niittymaan ohella Lauttasaaressa ja Konalassa. Lauttasaaren väki muuttaa, kun talon peruskorjauksen viimeinen vaihe valmistuu syksyllä 2007. Tällöin kiinteistöön on keskitetty kaikki yhtiön pääkaupunkiseudun toiminnot myyntikonttoreita lukuun ottamatta.

Skanska on paitsi yksi kiinteistön omistajista, myös urakoitsija. Aktiivisena omistajana Skanskan tavoitteena on hyväksyttävä tuotto sijoitetulle pääomalle, mutta toisaalta rakennusurakkaa ei hevin anneta kilpailijoillekaan.

– Meidän tulee olla kilpailukykyisiä, toteaa aluejohtaja Timo Reiniluoto Skanska Etelä-Suomen toimitilarakentamisesta.

– Skanska tarjoaa rakennuspalvelut läpinäkyvällä projektinjohtomenettelyllä.

Vaikka rakentamisen ohella myös käyttö pysyi perhepiirissä, ei vuokrasuhdekaan ole Reiniluodon mukaan tullut itsestäänselvyytenä.

– Numeroiden pitää olla kunnossa.

Reiniluoto pitää vanhaa rakennusta erityisen sopivana juuri Ifin tarpeisiin ja yrityskulttuuriin.

– Mitä enemmän talossa käyn, sitä enemmän ihastun sen sisätiloihin. Ulkoa talo on aikansa tuote, mutta sisätilojen korkeus ja valoisuus sopivat Ifin avoimuutta arvostavalle kulttuurille.

Lajinsa aatelistoon kuuluva talo on arkkitehti Aarne Ervin kynästä lähtöisin.

– Suojelumääräyksiä ei ollut, mutta purkuluvan hakeminen olisi todennäköisesti kohottanut kulmia rakennusvalvonnassa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Heikki Vaarama.

– Ajatus korjaamisesta oli meillä lähtökohtana, sillä talolla on oma historiallinen arvonsa. Toki taustalla olivat myös taloudelliset arvot, rakennuksen tilat olivat suhteellisen sopivat myös uuteen käyttöön.

Niittymaan vanha talo ei yksistään riittänyt tiloiltaan kaikkien sijoitettavien toimintojen tarpeisiin. Vanhaan rakennukseen valmistuu peruskorjattua tilaa 9414 m², osin viisikerroksisessa uudisosassa on neliöitä 5088. Kuuden hehtaarin tontille on kaavailtu jatkorakentamista, josta Reiniluodon mukaan käydään koko ajan neuvotteluja mahdollisten vuokralaisten kanssa.

– Meidän tavoitteenamme sekä sijoittajana että rakentajana on, että jatkorakentaminen voitaisiin käynnistää keväällä 2007.

Reiniluoto uskoo, että Ifin naapuriksi tulee joko yksi suuri tai 2–3 pienempää yritystä. Useamman firman yrityspuistoa Reiniluoto ei usko paikalle syntyvän.

– Se on markkinoilla oma tuotteensa, jolle on ehkä isompi markkina mutta myös käyttäjien vaihtuvuus ja sen mukana riskitaso suurempi.

Maisemakonttori jo syntyessään

Aarne Ervin suunnittelema Kalevan toimitalo oli Suomen ensimmäinen maisemakonttori. Maisemakonttori on havaittu Ifin käytössä toimivaksi, ja nykyään kaikissa pohjoismaissa uudet konttorit suunnitellaan avoimiksi. Vanhaa avotilaa oli jossain määrin jaettu toimistohuoneiksi, mutta korjauksessa seinät saivat väistyä.

Monesta toimistotalosta tuttu johtajakerros tai edustavat kulmahuoneet puuttuvat If-talosta tyystin. Talon kulttuuriin kuuluu johtaminen joukkojen keskeltä, niinpä johtajat työskentelevät samanlaisten seinäkkeiden välissä kuin alaisensakin.

Rakenteissa ja esimerkiksi lämpöpattereiden sijoittelussa on kuitenkin varauduttu myöhempään väliseinien rakentamiseen ja muihin muutoksiin.