Hyvinkään paloasema

Jokaisella paloasemalla pitää olla se pakollinen laskeutumisputki pikahälytyksiä varten. Sellainen on myös Hyvinkään uudella paloasemalla – kuten oli tietysti vanhallakin. Perustoiminnot ovat muutenkin jokseenkin muuttumattomat, mutta toteutuskeinot ovat muuttuneet aika lailla, kiitos nykyaikaisen talotekniikan.

- Taloteknisen suunnittelun näkökulmasta erityisen suuri haaste on ollut se, miten sovittaa hyvin erilaiset toiminnat ja vastaavasti vaihtelevat ilmastointitarpeet toisiinsa. Ilmamäärät luonnollisesti vaihtelevat suuresti sen mukaan, onko kyseessä toimisto vai ajoneuvohalli, kertoo toimitusjohtaja Matti Remes kohteen LVIA-suunnittelusta vastanneesta Hepacon Oy:stä.

Hyvinkään paloaseman suunnittelu käynnistyi vuonna 2007 tarvesuunnittelulla; siinä yhteydessä käyttäjäorganisaatio Keski-Uudenmaan pelastuslaitos määritteli keskeiset toiminnalliset vaatimukset pohjaksi seuraavaksi tehdylle hankesuunnittelulle. Koko suunnitteluprosessin veti alusta lähtien pääsuunnittelijana P & R Arkkitehdit Oy, joka niin ikään suunnitteli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen edellisen uudiskiinteistön: Vantaan paloaseman.

- On iso etu, että varsinkin pääsuunnittelijalla on kokemusta vastaavista hankkeista entuudestaan. Sen verran vaativaa on paloasemien toiminnallinen suunnittelu erilaisten tilojen ja järjestelmien yhteensovittamisineen, toteaa projektipäällikkö Kari Kaijansinkko rakennuttajana toimineesta Hyvinkään kaupungin tilapalveluista.

Paloautojen perushuollotkin samoissa tiloissa

Toiminnallisilta vaatimuksiltaan paloasemalla on yhteisiä piirteitä myös nykyaikaisen autokorjaamon kanssa. Kun paloauto tai ambulanssi saapuu hälytyskeikalta hallille, ensiksi se pestään. Saman tien ennen seuraavaa lähtöä käydään läpi myös muun muassa jarrujen kunto. Suuret määräaikaishuollot tehdään Uudenmaan pelastuslaitoksen keskusvarikon uudehkoissa tiloissa Vantaalla.

Muilta osin Hyvinkään uusi paloasema on varustettu yhtä monipuolisesti kuin hieman kookkaampi ”sisarensa”. Vanhaan paloasemaan verrattuna uudessa asemassa on lisätty muun muassa koulutustiloja, mihin jo nykyinen pelastustointa koskeva lainsäädäntö velvoittaa.

- Meidän on asetusten mukaan annettava turvallisuuskoulutusta 20 prosentille alueen väestöstä. Uudella asemalla on tilat sekä luennoille että alkusammutuskoulutukselle. Aiemmin viime mainitut piti säästä riippumatta toteuttaa ulkona, kertoo palvelupäällikkö Mikko Ilmonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Väliseinän toisella puolella on kolmelle ambulanssille ja kahdeksalle paloautolle mitoitettu halli, joka on varustettu painepesulaitteilla, paineilmapullojen täyttöön tarkoitetulla 300 barin paineilmakompressorilla sekä hitsaustyöpisteellä.

Ajoneuvohallin lattia on mekaanista kulutusta hyvin kestävää Mastertop 400 –pinnoitetta, jonka alla on 150 mm paksuinen teräsbetonilaatta. Perustamisolosuhteet olivat tässä hankkeessa ongelmattomat, samoin tontin rakennusaikainen tilankäyttö.

Perinteinen kokonaishintaurakka

Lähes kahden hehtaarin laajuinen tontti sijaitsee muutaman kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Paikka on logistisesti optimaalinen ajatellen sitä, että asemalta lähtevien ajoneuvojen täytyy ehtiä kohtuuajassa myös Keravalle, Järvenpäähän ja Mäntsälään.

- Toisaalta aivan Hyvinkään kaupungin laidallekaan asemaa ei voinut sijoittaa, sillä Hyvinkään alueella on oltava kuudessa minuutissa palo- tai potilashälytyspaikalla, Kari Kaijansinkko pohtii.

Toiminnallisuuden parantamiseksi aseman lattia- ja pihatasoa myös nostettiin metrillä. Muutoin ajoneuvot olisivat lähtiessään joutuneet nousemaan loivaa ylämäkeä tontilta kadulle ajaessaan.

Hälytyspaikalle ajoissa ehtimistä on lisäksi tehostettu automatisoimalla porteista ja liikennevaloista koostuva liikenteenohjausketju.