Artikkelit

HYKS Psykiatriakeskus

Peruskorjauksessa syntyi uusi sairaala

Vuonna 1961 valmistuneen Hesperian sairaalan rakennuksen 32 suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:n suunnittelemassa peruskorjauksessa Hesperian sairaalana tunnettu päärakennus muuttui HYKS Psykiatriakeskukseksi ja sai ajanmukaisen, valoisan asun.

HYKS Psykiatriakeskus on kokonaan vuokrattu HUS:n käyttöön. Peruskorjauksen avulla saatiin aikuispsykiatrian tulosyksikön toiminnot opetus- ja tutkimustiloineen saman katon alle ja potilaille nykyaikaiset osastotilat.

 

Psykiatriakeskus koostuu kahdesta osasta. Rakennuksen korkeammassa osassa on kymmenen kerrosta ja kellari. Korkeaan osaan sijoittuu kahdeksan potilasosastoa, osa hallinnon ja opetuksen tiloista, pääosa psykiatrian tulosyksikön tukipalveluista, muun muassa fysioterapia, lääketieteellinen kirjasto sekä asiakirjavarastot ja henkilökunnan sosiaalitilat. Opetustoiminnan tiloihin kuuluu uusi luentosali 120 hengelle, neuvotteluhuone ja ryhmäopetushuoneet.

 

Matalammassa osassa on kellari ja kuusi kerrosta. Tässä osassa rakennusta on kaksi potilasosastoa sekä erityistyöntekijöiden tilat. Rakennuksen matalamman osan kolme ylintä kerrosta oli peruskorjattu jo vuonna 1992, joten niiden osalta korjaustyöt olivat nyt vähäisiä.

 

Rakennuksen kantava runko on teräsbetonirakenteinen pilari-palkkirunko. Kantava teräsbetonipilaristo sijaitsee ulkoseinissä ja keskirungon alueella. Väli- ja yläpohjien kantavana rakenteena on teräsbetoninen ylälaattapalkisto; pääpalkit ovat rakennuksen pituussuuntaiset ja sekundääripalkit poikkisuuntaiset. Julkisivurakenteena on paikallavalettu betoni sekä päätyjen että nauhaikkunajulkisivun osalta.

 

Sovittamista, säilyttämistä ja aikatauluja

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskuksesta diplomi-insinööri Ismo Aalto kuvaa HYKS Psykiatriakeskusta tilaajan edustajan näkökulmasta: ‑ Hankkeen eri osapuolien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen ja yhteensovittaminen kohteessa vaati ajatusta. Hyvällä suunnittelulla ja avoimella keskustelulla saatiin rakennusaikaiset lisä- ja muutostyöt vähäisiksi.

 

Toisena haasteena oli hankkeen pitäminen aikataulussa, kun ottaa huomioon kaupungin rakennushankkeiden päätösmenettelyn. Ennen suunnittelun aloittamista tehdystä aikataulusta jäätiin vain pari kuukautta. Sitä voi pitää hyväksyttävänä, sillä hankkeen eteneminen vaati useamman tahon päätöksen ja lausunnon, joista osaa jouduttiin odottamaan pitkäänkin.

 

Kustannuksia arvioitiin suunnittelun edetessä useampaan kertaan. Samalla kyseenalaistettiin osaa suunnitteluratkaisuista ja suunnitelmia kehiteltiin edullisempaan suuntaan lopputuotteen laadusta tinkimättä. Hanke kuitenkin alitti alkuperäisen kustannusarvion noin kymmenellä prosentilla.

 

HYKS Psykiatriakeskuksen peruskorjaus oli Helsingin kaupungin suurimpia rakennushankkeita, kertoo projektinjohtaja Jukka Hovi HKR-Rakennuttajasta.

‑ Vaikka kyseessä ei ollut varsinainen suojelurakennus, talon henki haluttiin säilyttää. Nykyaikaisen tekniikan mahduttaminen vanhaan rakennukseen on aina vaativaa. Kaupunkikuvallisista syistä ilmastointikonehuonetta madallettiin, mainitsee Hovi esimerkkinä.


Elämä virtaa

Arkkitehti Mika Penttinen Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä kertoo HYKS Psykiatriakeskuksen peruskorjauksen suunnittelutyöstä:

 

‑ Suurin muutos tilaohjelmaan oli laajennus, johon suunniteltiin 120 hengen täysin varusteltu luentosali. Vanha autotallisiipi purettiin kokonaisuudessaan uudisosan tieltä. Luentosaliosan betonipinnat tehtiin kumimattopinnan mallilla: vanhoista talon tuulikaappien kumimatoista tehtiin hartsimuotit uusia elementtejä varten. Elementit jätettiin betonin värisiksi.

 

Kuvagalleria

VG6Q8261.jpg
VG6Q8261.jpg
VG6Q8267.jpg
VG6Q8270.jpg
VG6Q8282.jpg
VG6Q8286.jpg
VG6Q8293.jpg
VG6Q8299.jpg
VG6Q8308.jpg
VG6Q8312.jpg
VG6Q8313.jpg
VG6Q8315.jpg
VG6Q8318.jpg
VG6Q8323.jpg
VG6Q8324.jpg
VG6Q8325.jpg
VG6Q8326.jpg
VG6Q8327.jpg
VG6Q8329.jpg
VG6Q8330.jpg