HTC Lahti

Ensimmäinen HTC (High Tech Center) Lahden taloista seisoo hieman orpona Lahden rautatieaseman vieressä. Talouden hidas vaihe on jarruttanut uuden toimistoalueen kehittämistä: kaikkiaan uudisrakennuksia pitäisi tulla seitsemän Mannerheiminkadun (valtatie 12) ja rautatien väliselle kapealle joutomaasuikaleelle. Lahden teollisuuden lippulaiva Asko kasvoi ja kukoisti aikanaan samalla alueella. HTC Lahden ovat ideoineet HTC-brandin luonut SRV Viitoset ja Renor (aiemmin Asko Kiinteistöt). HTC Lahden suunnitelman on laatinut työyhteenliittymä Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen ja Evata Finland. Sama tiimi tuotti HTC Helsingin suunnitelmat; HTC Helsinkihän valmistui viime vuonna ensimmäisenä HTC-keskuksista.

Paikka on rujo, mutta erinomainen

HTC Helsingin upeutta vahvistaa inspiroiva sijainti Ruoholahdessa meren rannalla.

‑ Lahdessa paikka on rujo, hyvin rujo. Oli haaste alkaa ottaa käyttöön pitkä ja kapea maasuikale valtatien ja rautatien välissä, HTC Lahden pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Vesa Peltonen Arkkitehtitoiminta Wartiaisesta sanoo. Paikka on kuitenkin erinomainen: alue on ydinkeskustassa, torille on kävelymatka, rautatieasema on vieressä, pikavuoropysäkki myös. Muutaman vuoden kuluttua Lahden oikorata vie 50 minuutissa Lahdesta Tikkurilaan ja sieltä muutamassa minuutissa Marja-rataa pitkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

‑ Maailma muuttuu. Yhteistyökumppanit ovat HTC Lahden suunnittelussa etuajassa. Pikkutakki päällä voisi lähteä työpaikalta junaan ja olla hetkessä lentoasemalla. Missä päin maailmaa sellaiset yhteydet voivat olla? Jos olisin yritys, harkitsisin ehdottomasti sijoittumista HTC Lahteen, Peltonen sanoo. Lahdesta on myös hyvät yhteydet muualle Suomeen ja Pietariin. Pääkaupunkiseudulle pääsee nopeasti paitsi oikorataa myös moottoritietä pitkin.

Tiivistä rakentamista

Aivan kitkatta ei Askon alueen kehittäminen uudeksi työpaikka-alueeksi ole ottanut tulta. Kaupunkikuvan vaalijat pitävät alueen kaavaa Lahden olosuhteisiin nähden hyvin tiiviinä: seitsemässä uudisrakennuksessa on rakennusoikeutta yhteensä 50 000 neliömetriä. Rakentamisen piti alkaa vielä lähemmäs asemaa sijoittuvasta A-talosta. Sen rakentamisesta on kuitenkin toistaiseksi pitänyt luopua: kaavasta tehty valitus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ensimmäiseksi valmistui siis B-talo. Aivan B-talon viereen tulevan C-talon suunnitelmat ovat valmiit ja markkinointi käynnissä.

‑ Alue on hiljalleen poistunut varastokäytöstä, mutta ei ole tullut kaupunkilaisten käyttöön. Me olemme halunneet luoda uuden kaupunginosan. Lisäksi olemme halunneet luoda tiukasta rivistä taloja muurin valtatien ja rautatien väliin. Muuri myös estää rautatien melua kuulumasta kaupunkiin, Peltonen sanoo.

Julkisivu ”puhuu” ympäristön kanssa

Lahti assosioituu puuhun, käsityöhön ja muotoiluun. Rakennuksissa Lahdessa on perinteisesti käytetty tiiltä. HTC-talon muotokieli on uutta ja kevyttä: olemus on teräksinen ja lasinen. Talossa on seitsemän kerrosta, kellari ja ullakko. Talo on L-kirjaimen mallinen. L-kirjain kääntää selkänsä Mannerheiminkadulle ja avautuu rataan päin. Muotoon on vaikuttanut myös tontin ahtaus. Julkisivun väri hätkähdyttää: Rautaruukin maalipinnoitettu teräsohutlevy on kullanvärinen Nagano Gold. Se oli käytössä jo HTC Helsingissä ja todettiin toimivaksi.

‑ Kullanvärinen julkisivumateriaali kommunikoi ympäristön valon kanssa: väri vaihtelee aivan vaaleasta tummaan. Rakennus siis elää ja reagoi, Peltonen kertoo. Itäjulkisivu ei ole Naganon kultaa, vaan vaalea, kiiltävä ja heijastava hopea. C-talo nousee vain kahdeksan metrin päähän B-talon peilikuvaksi, ja talojen väliin halutaan mahdollisimman valoisa kuilu, josta heijastuu valoa myös sisätiloihin. Julkisivuissa on leikitelty ikkunanauhoilla, joita on kaksi.

‑ Kahden ikkunanauhan tarkoitus on parantaa sisävalaistusta: käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi luonnonvalo. Valon hallinta on vaativa asia, siinä voi myös epäonnistua. Ensi kertaa kahta nauhaa käytettiin HTC Helsingissä. Olen ilokseni nähnyt, että idea on kelvannut muillekin.