Artikkelit

Heltech Haagan yksikkö

Heltech Haaga peruskorjattiin alkuperäisen mukaiseen kuosiin

Hämeenlinnanväylän tuntumassa sijaitseva Heltechin arkkitehtonisesti hieno Haagan koulutusyksikkö peruskorjattiin kauttaaltaan 2½ vuotta kestäneessä hankkeessa. Huonoon kuntoon päässyt oppilaitosrakennus palautettiin alkuperäisen mukaiseen ulkoasuun ja talotekniikka uusittiin kokonaan. Heltech on Suomen suurin tekniikan alan toisen asteen oppilaitos. 

Tämä on arkkitehtonisesti erittäin korkeatasoinen, Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema, valmistuessaan hyvinkin uraa uurtava, teknisen näköinen rakennus. Rakennus on elegantti, kompakti ja kauniisti jäsennelty ja siinä on valtavasti lasipintaa, mikä oli hyvin poikkeuksellista 1960-luvulla. Myös rakennuksen suuret kattoikkunat ovat erittäin hienot, hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Sinikka Muurimäki Siren Arkkitehdit Oy:stä luonnehtii.

Kiinteistössä oli kosteusvaurioita ja rakennus alkoi teknisestikin olla jo lopussa siinä vaiheessa, kun ensimmäistä hankesuunnitelmaa tehtiin. Oppilaitokselle tarvittiin terveelliset ja turvalliset tilat, kertoo koulun edustajana hankkeessa toiminut opettaja Tapio Järvelä.

Korjaussuunnitelmasta tehtiin aluksi halvempi versio, mutta myöhemmin kaupunki päätti, että peruskorjaus tehdään elinkaariajattelusta lähtien 40 vuoden elinkaarelle.

 

Suojelun ehdoilla

Kiinteistöön on tekeillä suojelukaava, mikä tuotti tiukat rajat ja paljon päänvaivaa suunnittelijoille. Peruskorjauslupa perustui sille, että korjauksessa noudatetaan tekeillä olevaa suojelukaavaa.

Muurimäen mukaan hankkeen kaikkein vaativin osuus oli julkisivun lasi-alumiini-rakenteen toteuttaminen siten, että siitä saatiin esteettinen ja toimiva.

- Pelkkä vanhan rakenteen kunnostaminen osoittautui mahdottomaksi. Kaupunkisuunnitteluviraston rakennussuojelun asiantuntijan, kaavoittavan arkkitehdin, kaupunginmuseon sekä rakennusvalvonnan kanssa tutkittiin monia erilaisia malleja ja ratkaisuvaihtoehtoja lasi-alumiini-seinän toteuttamiseksi, Muurimäki kertoo.

- Ennen kuin toteutukselle saatiin hyväksyntä, oli teetettävä useampia mallielementtejä. Malleissa käytettiin erikoisprofiileja, joilla oli pitkät toimitusajat. Mallikatselmuksiin osallistui aikamoinen virkamiesten ja rakentajien delegaatio, pääurakoitsijana toimineen NCC Rakennus Oy:n työpäällikkö Guy Eklund täydentää.

Edeltävä lasijulkisivu oli uusittu 80-luvulla erilaiseksi kuin alkuperäinen oli. Nyt toteutettu uusi lasiseinärakenne on palautettu alkuperäistä ulkonäköä vastaavaksi. Myös sisäpuoliset teräsprofiilit uusittiin. Laseissa on korkeat aurinkosuojakertoimet aurinkoisilla sivuilla ja toisiin ilmansuuntiin selektiivilasit. Lasipinnan piti määräysten mukaan olla mahdollisimman väritön.

- Kaikki pinnat ja kalusteet olivat myös tosi huonossa kunnossa. Lähes kaikki pinnat pantiin uusiksi mahdollisimman alkuperäisen kaltaisina, myös väliovet uusittiin pääosin, Muurimäki sanoo.

- Onneksi löytyi 1960-luvulla käytössä olleita kalusteita, jotka ovat vielä tuotannossa. Niitä ovat esimerkiksi Ilmari Tapiovaaran Nana ja Kiki-sarjan kalusteita sekä Yrjö Kukkapuron Moderno. Verner Pantonin designklassikko on ruokalassa. Löytyi myös Iskun Metro-tuoli, joka jälleen on tuotannossa. Värimaailman osalta noudatettiin rakentamisajan henkeä, ja verhotkin teetettiin rakennuksen tyyliin sopiviksi, hankkeen sisustusarkkitehtina toiminut Anni Sund Sistem Oy:stä kertoo.

 

Koko talotekniikka uusittiin

Täydellisen julkisivukorjauksen ohella vanhentuneen talotekniikan uusiminen oli toinen suuri työmaa. Ilmastointi, sähköistys sekä lämpö- ja vesitekniikka uusittiin kokonaan.

Uuden tekniikan sijoittaminen oli haasteellista ilman alakattotasojen pudottamista, mutta siinäkin onnistuttiin. Nykyaikaiselle talotekniikalle jouduttiin myös ottamaan jonkin verran lisätilaa kellaritiloista. Oman haasteensa toi myös alkuperäisen lvi-urakoitsijan konkurssi kesken hankkeen.

Järjestelmässä on hukkalämmön talteenottomahdollisuus iv-laitteistossa, mutta julkisivurakenteet ja alkuperäiset arkkitehtoniset ratkaisut rajoittivat tämän mahdollisuuden käyttöönottoa. Uudet energiatehokkaat lasit saatiin kyllä.

- Lämpötalous parani lasipintarakenteiden osalta huomattavasti, toteaa hankkeen rakennuttajatehtäviä vetänyt projektinjohtaja Kari Nauska HKR-Rakennuttajasta.

Auto-osaston ja hallintosiiven välille rakennettiin uusi noin 30 metriä pitkä yhdyskäytävä helpottamaan kulkua eri rakennusosien välillä.

Kiinteistön katto on uusittu muutama vuosi takaperin, mutta töiden edetessä huomattiin, että katossa on edelleenkin korjaustarvetta. Siinä vaiheessa uutta korjausta ei enää otettu mukaan käynnissä olevaan hankkeeseen. Katon korjauksesta on tehty uusi suunnitelma ja korjauspäätös.

Sekä kiinteistön sisältä että piha-alueelta uusittiin kaikki vesi- ja viemärijohdot. Myös sadevesiviemärit ja kuivatusrakenteet uusittiin.

 

Käyttötarkoituksen muutos kesken hankkeen

- Tämän kohteen lisämausteena voi ehkä pitää auto-osaston koneiden, laitteiden, kalusteiden ja irtaimiston muuttoja väistötiloihin ja takaisin Haagaan sekä metalliosaston koko työkonekannan, kaluston ja irtaimiston siirtoa väistötiloihin. Nämä olivat suuria muutto-operaatioita ja osana meidän pääurakkaamme. Muutto toteutettiin erikoistuneen tekijän aliurakkana, Eklund kertoo.

Kohteeseen jouduttiin tekemään kesken urakan käyttötarkoituksen muutos, koska metalliosasto päätti, ettei se enää palaa Haagaan takaisin, vaan muutti Myllypuron väistötiloista Herttoniemeen metalliosastolle rakennettuihin tiloihin. Rakennuksen toinen puolisko suunniteltiin siksi uudelleen auto-osaston käyttöön.

- Käyttötarkoituksen muutos metalliosastosta auto-osastoksi oli eniten urakkaan vaikuttava tekijä meidän kannaltamme. Suunnitelmat menivät uusiksi ja urakka-aika venyi usealla kuukaudella, toteaa rakennusurakoinnista vastanneen NCC Rakennus Oy:n työpäällikkö Guy Eklund.

Käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamasta viivästyksestä huolimatta kohde alitti sille vuonna 2007 asetetun hankesuunnitelma-arvion aikataulusta. Itse urakkasopimuksessa oli tiukempi aikataulu, joka ylittyi noin viidellä kuukaudella.

Oppilaiden läsnäolo toisessa rakennuspuolikkaassa rakennusaikana ei aiheuttanut ongelmia. Työmaaraja oli selkeä ja ulkoa aidattu. Mitään onnettomuuksia ei sattunut, Eklund jatkaa.
 

Kuvagalleria

Heltech
Heltech
Heltech
Heltech
Heltech
Heltech
Heltech