Tammikuun alusta lähtien kaikki lentokoneen ruumaan menevä matkatavara on tarkastettu Suomen lentoasemilla. Kansainvälisen suosituksen noudattaminen on edellyttänyt mittavia muutostöitä, joihin Ilmailulaitos on investoinut yhteensä 26 miljoonaa euroa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin turvatarkastustilojen laajentaminen, saneeraus ja uudet matkatavarankuljettimet maksoivat 9,8 miljoonaa euroa. Hanke toteutettiin projektinjohtourakkana.
Ilmailulaitoksen päätös siirtyä 100-prosenttiseen turvatarkastusjärjestelyyn matkatavararuumaan menevien tavaroiden osalta perustuu Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) suositukseen. Uudella käytännöllä ennakoitiin myös EY:n asetusta, joka astuu voimaan alkuvuodesta 2003.
‑ Helsinki-Vantaan lentokentällä ulkomaanterminaalin turvatarkastustilat valmistuivat marraskuun lopulla viime vuonna. Kotimaanterminaalin muutostyöt taas tehtiin liikenteellisesti hiljaisena aikana tammikuussa ja osittain helmikuussa 2003, jolloin matkustajat joutuivat viemään laukkunsa läpivalaisuun ulkomaanterminaalin turvatarkastustiloihin. Hiihtolomaliikenteessä kotimaanterminaali toimii jo normaalisti, lupaa osastopäällikkö Martti Huomo Ilmailulaitoksen Lentokenttätekniikka-yksiköstä, joka vastaa lentoasemien rakennushankkeista.
Pääosa rakentamisesta kohdistui matkatavaran käsittelytiloihin, mutta ulkomaan- ja kotimaanterminaalissa jouduttiin tekemään muutoksia myös matkustajien saapuvissa tiloissa sekä tulli- ja rajatarkastustiloissa. Projektissa suunnittelu ja rakentaminen menivät osittain päällekkäin, jotta matkustajien liikkumista olisi rajoitettu mahdollisimman vähän.
Ilmailulaitos toimi rakennuttajana hankkeessa, jonka suunnittelupäällikkö oli Jorma Katajamäki ja projektipäällikkö Mikko Kettunen. Turvatarkastustilojen muutostyöt tehtiin projektinjohtomallilla, jota on aikaisemminkin käytetty onnistuneesti lentoaseman pienehköissä terminaalin laajennuksissa. Projektinjohtokonsulttina toimi Projektikonsultit Oy. Toteutus pilkottiin lähes 50 osatoimitukseen ja urakkaan.
‑ Projektijohtoinen urakkamuoto sopi erittäin hyvin kohteeseen. Tällä mallilla pystytään aloittamaan työt, vaikka suunnitelmat ovat vielä osin kesken. Erityisesti paloturvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomioita. Lisäksi työn alla olevat alueet eristettiin matkustajatiloista seinillä hieman laadukkaammin ja esteettisemmin kuin yleensä tehdään. Väliaikaisten kulkuväylien seinät olivat kangastettuja ja maalattuja, mainitsee esimerkkinä työmaapäällikkö Kari Korpela Projektikonsulteista.
Varsinainen rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2001, jolloin yleisötiloja laajennettiin lohkaisemalla puolet tuloaulasta. Lisäksi ryhdyttiin pystyttämään uusia tullitiloja. Ne saatiin valmiiksi maaliskuussa alussa 2002. Loput tuloaulasta ja matkavarakäsittelyhallin laajennus valmistuivat heinäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alettiin asentaa hollantilaisen Van der Lande Industriesin toimittamia kuljettimia, joilla oli merkittävä taloudellinen osa hankkeesta. Koko projekti oli valmis 13.12.2002.
‑ Kyseessä oli kohtuullisen kiireinen projekti, muttei kuitenkaan mitenkään älyttömän tiukka, vaikka lopputyöt eivät määräajan takia joustaneet yhtään. Avainasemassa tässä ja kaikissa muissa lentoaseman hankkeissa oli hyvä yhteistyö Ilmailulaitoksen kanssa. Homma toimii, kun etukäteen sopii mitä voi tehdä, milloin ja missäkin. Töissä pitää myös huomioida lentoaseman päivittäinen toiminta, summaa työmaapäällikkö Korpela.