Helsinki-Vantaan kiitotie 3

Kansainvälinen lentoliikenne on Suomen talouselämälle erittäin tärkeä. Ilmailulaitoksen 25:stä kentästä 21:llä on reittiliikennettä. Suurin osa liikenteestä kulkee Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ja tästä on syntynyt kapasiteettiongelma.

‑ Vilkkaan liikenteen aika rajoittuu aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoihin ja jo pitkään on ollut niin, että aamu- ja iltaruuhkiin ei enää ole ollut myydä lisäkapasiteettia. Keskipäivän ajan kapasiteettia on tietysti vaikea hyödyntää, koska kysyntä on juuri aamuisin ja iltapäivisin, Reijo Tasanen kertoo.

Nykyinen kapasiteetti ei riitä kasvulle. Koska radat ovat ristikkäin, kapasiteetti jää vajaaksi verrattuna toisistaan erillään oleviin ratoihin. Tähän asti on voitu hoitaa 48 operaatiota tunnissa. Uusi paralleelikiitotie kaksinkertaistaa kapasiteetin pitkällä tähtäyksellä. Tässä vaiheessa kapasiteettia voidaan asteittain nostaa 1,5-kertaiseksi. Täyden kapasiteetin saavuttaminen edellyttää asemataso- ja terminaalitoimintojen siirtämistä kiitoteiden välialueelle.

Investointi tulevaisuuteen

Yhtälön nimittäjässä miljoonat ihmiset

Lentoliikenteen kehitys on ollut melko kovaa. Sen määrä on kymmenkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa ja se tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa.

‑ Vuonna 1970 Helsinki-Vantaan kautta liikkui miljoona matkustajaa vuodessa. Hollannin Amsterdamin kautta liikennöinti oli tuolloin neljän miljoonan ihmisen vuositasolla. Asiantuntijat 70-luvulla pitivät neljän miljoonan matkustajan tasoa lähes utopistisena Suomessa. Ja kuinka kävi. Nyt läpikulku on kymmenen miljoonaa matkustavaista vuodessa, Reijo Tasanen kertoo.

Hän toteaa, että kovan kasvun aika lienee ohi. Mutta vaikka kasvua tarkastelisi maltillisen kaavan mukaan, niin vanhalla järjestelmällä ei juuri pitkälle selvitä.

‑ Henkilöliikennöinnin määrän arvioidaan lisääntyvän kahdenkymmenen miljoonan ihmisen vuositasolle 20:ssa vuodessa. Ajanjaksolle mahtuu varmasti laskusuhdanteita, viimeaikaisia tapahtumia vastaavia jaksoja ja varmasti nousujakin. Ilmailulaitoksen hankintapäätökset, kuten rakennuttaminen, perustuvat pitkälle tähtäimelle. Tällainen investointi tehdään aina vähintään 30 – 40 vuoden jaksolle.

Lentoaseman toiminnallisuus ja kaupunkikuva rakentuu kahdella tavalla. Rakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan pala kerrallaan vallitsevan tilanteen ja lyhyemmän tähtäimen tarvearvion mukaan. Kiitotie tehdään kerralla valmiiksi – sitä ei voida toteuttaa paloissa.

Bon Vouage – sinisin siivin

Kolme kilometriä pitkältä Kiitotie 3:lta voidaan lähteä kaikilla konetyypeillä 98 %:iin matkakohteista. Ainoastaan kaukaisempiin kohteisiin, joita on vain 1-2 %, lähdetään nykyiseltä pääkiitotieltä, joka on 3440 metriä pitkä.

‑ Helsinki-Vantaan uusi, kolmen kiitotien järjestelmä mahdollistaa pitkällä tähtäyksellä vähintään 30 miljoonan ihmisen saapumisen ja lähtemisen vuositasolla. Kyse on liiketoiminnasta. Jotta voimme kilpailla markkinoista, investointi oli tehtävä. Toinen visio olisi ollut jäädä tälle tasolle, jolloin liikennöinti olisi varmaan osittain siirtynyt kulkemaan esimerkiksi Tukholman Arlandan kentän kautta, Reijo Tasanen kertoo.

Kiitotie 3 -hanke

Tämä on ollut pitkä prosessi: yli kymmenen vuoden aikajänteellä läpiviety hanke. Sijoituspaikkalupahakemus jätettiin vuoden 1990 alussa ja rakentamislupa myönnettiin valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1996 lopussa. Päätöksestä kahden kuukauden päästä alkoivat työt.

Hanke on ollut suuri ajatellen mitä tahansa maanrakentamisen mittakaavaa. Uusia lentoliikennealueita on 854 000 m², maaliikennealueita 190 000 m² eli yhteensä yli miljoona neliömetriä asfalttipäällystettyä aluetta ja 1,6 milj.m² nurmikenttiä.

‑ Hanke jaettiin moniin osaurakoihin. Niitä on ollut vajaat sata ja investointi on arvoltaan 106 miljoonaa euroa. Suurimmat urakat ovat olleet maksimissaan 9 miljoonaa euroa. Suuremmasta päästä ovat olleet vielä 3 – 4 miljoonan euron hankinnatkin. Valtaosa urakoista on ollut miljoonan euron kokoluokassa, sanoo Reijo Tasanen.