Helsingin Rautatieaseman Liikekeskus

Siipirakennuksen arkkitehtoninen anti on tähän päivään asti ollut massiivisen jugendjulkisivun estetiikassa. Sisätiloissa on ollut pelkästään tavaraliikenteen toimintoja. Komean oviteeman takana ollut vestibyylikin oli pitkään tilallisesti pilalla ja unohduksissa, koska se oli jaettu välipohjalla kahteen kerrokseen.

Arkkitehtuurisuunnittelu

Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon rakennuksen ainutlaatuinen jugendarkkitehtuuri. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Kari Raimoranta Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy:stä, projektijohtajana arkkitehti Matti Huhtamies. Sisustussuunnittelusta on vastannut Kristiina Suoniemi.

Merkittävimmät suunnitteluponnistukset on tehty sisätilojen toimintojen muuttamisessa kauppa- ja toimitiloiksi. Toki arkkitehdin sanaa on kuultu myös IV-konehuoneen rakentamisessa, mikä on ollut rakennussuojelun kannalta merkittävin hankeosuus.

Liiketilojen yksityiskohtainen suunnittelu on ollut kauppiaitten omalla vastuulla. Esimerkiksi Ooster Olut- ja viinituvan sisätilan ilmeen on luonut sisustusarkkitehti Tuula Hägerström. Pääarkkitehdin käsialaa ovat puolestaan VR:n toimistotilat kolmannessa kerroksessa ja rakennuksen yleisilme.

Kauppakuja, kuntosali ja toimistotilaa

‑ Siiven mittainen kauppakuja alkaa aseman postihallista ja jatkuu sen pohjoispäähän. Sieltä on edelleen yhteys ratapihan alittavaan tunneliin, jossa on suurmyymälöitä, kertoo Kari Raimoranta.

Kauppakäytävän keskeinen arkkitehtoninen tila on sen keskivaiheilla oleva vestibyyli. Se yhdistää Elielin aukion ja ratapihan toisiinsa ja rytmittää kapeaa siipirakennusta halkovaa kauppakujaa.

Museoviraston suojeluohjelman mukaan sodan jälkeen rakennettu välipohja purettiin. Pilasterien koristepinta oli aikanaan rikottu välipohjaa rakennettaessa ja ne piti entistää. Puuttuvat muototiilet tilattiin Eestistä.

‑ Vaikka Eliel Saarisen arkkitehtuuria on vaalittu tarkoin, on vestibyylissä jotakin uuttakin. Tilaa halkoo siltamainen, moderni lasi-teräs-rakenne. Se yhdistää toisen kerroksen kuntosalin yhdeksi yksiköksi. Sillalla on tarjoilutila, josta on vapaa näkymä, kertoo Matti Huhtamies.

Kauppakäytävän näkymä on pyritty yhdenmukaistamaan kauppojen erilaisesta ilmeestä huolimatta rajaamalla käytävä ja liiketilat lasiseinin. Lasien heijasteista syntyy yhdenmukainen tila ja silti kaupat ja palvelut ovat näkyvillä ja tarjolla tyylikkäästi ja hallitusti.

Kauppojen toiminnoille jäsennetyt perustilat on suunniteltu niin, että niitä voidaan jakaa mahdollisimman joustavasti toisenlaisiinkin yksiköihin. Tällä haavaa käytävän varrella on muun muassa kahvio, ravintola, kioski ja vähittäiskauppoja.

Toisen kerroksen suuressa kuntosalissa on oma sisustuksellinen ilmeensä. Myös kolmannessa kerroksessa sijaitsevat VR:n toimistotilat on suunniteltu restauroivalla otteella. Värimaailma on Saarisen arkkitehtuurista tuttuja sävyjä.

‑ Yksi maininnan arvoinen seikka on mainonnan ja opasteiden kyltityksen hierarkian ylläpitäminen, samoin niiden jäsentäminen Saarisen arkkitehtuuriin. Mainonta ja opasteet eivät nimittäin saa mennä sekaisin. Mainonta ei saa myöskään häiritä julkisivuarkkitehtuuria, sanoo Kari Raimoranta.