Helsingin Pääpostitalon peruskorjaus

Pääpostitalo on huomattava maamerkki korkeine torneineen ja pitkine viisi- ja nelikerroksisine sivusiipineen. Rakennuksen katutasossa Mannerheiminaukion puolella sijaitsevat vuokrattujen liiketilojen lisäksi Postimerkkikeskuksen myymälä, vaihtuvien näyttelyiden tila, ravintola sekä Fazer Amican hoitama auditorio ja kokouskeskus, jotka ovat olleet nykyisessä asussaan 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Uusi Helsingin kaupungin Kirjasto Kymppi on avattu rautatieaseman puoleiseen siipeen samaan kerrokseen. Kyseisen siiven alakerrasta löytyvät Helsinki 10 postitoimisto sekä elävästä näyttelytoiminnastaan tunnettu Postimuseo. Talon konttoritilat jatkuvat toisesta kerroksesta aina torniosan yhdeksänteen kerrokseen. Kymmenennessä kerroksessa on edustustilojen lisäksi kokoustiloja ja teknisiä tiloja.

‑ Kiinteistöt ovat Suomen Postin Eläkesäätiölle sijoituskohteita siinä missä esimerkiksi rahasto- ja osakesijoituksetkin, toteaa Suomen Postin Eläkesäätiön kiinteistöpäällikkö Matti Voutilainen.

‑ Helsingin Pääpostitalo on ollut Eläkesäätiön omistuksessa runsaat 11 vuotta ja sinä aikana rakennus on saneerattu lähes kokonaan. Postikujan alle rakennettiin vuonna 1999 lisäksi uusi autohalli.

‑ Pääpostitalo on muuttunut viiden viimeisen vuoden aikana Postin pääkonttorirakennuksesta monen käyttäjän liike- ja toimistorakennukseksi, jonka noin 26 600 m²:n huoneistoalasta on tällä hetkellä vuokrattuna 90 %.

Arkkitehti Tommi Varis Helin & Co Oy:stä nimeää Pääpostitalon tähänastisista saneeraustöistä vaativimmaksi Pääpostisalin korjaukset. Pääpostisalin korjaustyöt tulivat ajankohtaisiksi, kun postitoiminnot siirrettiin talon alakertaan rautatieaseman puolelle postin logistiikan ja halutun yritysilmeen kannalta paremmin soveltuviin tiloihin. Mannerheiminaukion puolella katutasossa sijaitseva tunnelmallinen Pääpostisali on museoviraston suojeluksessa: rakennussuojelullisten näkökohtien ja tilojen nykyaikaistamista koskevien käyttäjän toiveiden yhteensovittaminen vaati paljon työtä.

Museoviraston ja Suomen Postin Eläkesäätiön kanssa käytyjen pitkällisten neuvotteluiden tuloksena salissa olevan palvelutiskilinjan aukotusta muutettiin maltillisesti ja takaseinältä poistettiin pankkitiskit kokonaan. Uusi tekniikka saatiin onnistuneesti piiloon ja näkyvät materiaalit pysytettiin paljolti entisenlaisina. Pintojen värityksen osalta palattiin 1930-luvun asuun. Kattoikkunoihin palautettiin alkuperäinen sininen väri ruskean tilalle: myös taustaseinät palautettiin entisiin väreihinsä. Salille leimallisten pylväitten valkoisen pinnan alta löytynyt kellertävä stucco-maali entisöitiin niin ikään alkuperäiseen asuun. Olympialaisten aikoihin Pääpostisaliin sijoitetut art deco -vaikutteiset valaisimet korvattiin alkuperäistä 1930-luvun valaistusperiaatetta noudattavilla valaisimilla.

Suurin muutos tilojen kannalta oli kuitenkin liukuportaiden rakentaminen Pääpostisalin takaosaan: liukuportaat sijoitettiin sivuun pääsalin seinälinjasta, nivelkohtaan, käytännössä Pääpostisalin ulkopuolelle taustatiloihin, jolloin itse Pääpostisalissa ei rikottu rakennussuojelullisia näkökohtia.

Muut ensimmäisen kerroksen tilat olivat alun perin postin lajittelu- ja konttoritiloja, jotka on nyt muutettu julkisiksi tiloiksi ja toimistoiksi. Niiden saneeraamista eivät säännelleet rakennussuojelulliset määräykset samalla tavoin kuin Pääpostisalin kohdalla.

Vuonna 2002 Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy muokkasi pohjakerroksessa sijaitsevan Postimuseon tiloja Kirjekahvilan ja Postimuseon sisäänkäynnin osalta. Postimuseon näyttelyarkkitehtuurista ja kalustuksesta vastasi Postimuseo.