Helsingin MS-talo

Helsingin MS-talon omistavat Suomen MS-liitto sekä Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys, HUMS. Pitkäaikaista asumista varten Merenpisara nimen saaneessa palvelutalossa on 26 yksiötä ja neljä kaksiota. Lyhytaikaiseen asumiseen tai asumisvalmennukseen on varattu 8 yksiötä. HUMSilla on talon ensimmäisessä kerroksessa 400 neliön verran omia tiloja.

Suomen MS-lliton toimitusjohtajana viime vuoden loppuun toiminut Liisa Leiva on ollut mukana talon suunnittelussa alkumetreiltä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Hän toimii vielä tämän vuoden syyskuun loppuun asti Helsingin MS-talo Oy:n toimitusjohtajana ja isännöitsijänä.

- MS-liiton palveluasumiskuvio juontaa juurensa 1990-luvun alkupuolelta, jolloin teimme koko maan kattavan tarveselvityksen. Kunnat vastasivat, millaisia tarpeita niillä oli ja ensimmäiset palvelutalomme rakennettiin sen mukaan Seinäjoelle ja Lappeenrantaan, Leiva kertoo.

Palvelutalolle oli selvästi tarvetta myös pääkaupunkiseudulla, jossa tontti- ja kaavoitusvaihtoehtoja alettiin tutkia vuonna 1996. Rakentaminen päästiin aloittamaan kymmenisen vuotta myöhemmin.

Sijaintivaihtoehtoina selvitettiin myös muita pääkaupunkiseudun kuntia, mutta Helsinki ja Arabianranta vetivät selvityksessä pisimmän korren. Arabianrantaan on toteutettu tulevaisuuden koti -hanke, johon MS-talo sopi mukaan ainoana kolmannen sektorin toimijana.

Yksi tulevaisuuden koti -hankkeen keskeisiä tekijöitä oli tehdä koko Arabianranta mahdollisimman esteettömäksi alueeksi. Tämä ei helpota yksin vammaisten liikkumista vaan myös esimerkiksi lastenrattaiden. Arabianrantaan on myös sijoitettu lähelle toisiaan omistus-, palvelu ja vuokra-asumista.

- Ylitsekäyvänä asiana suunnittelumääreissä pidettiin esteettömyyttä. Talo on muutenkin aikaansa edellä oleva mahdollisuuksien talo, jossa on satsattu ympäristönhallintaan, verkkoihin ja turvallisuuteen, Leiva sanoo.

Esteettömyys näkyy yksityiskohdissa

Myös rakennuttajakonsultti Pertti Laine PL-Rakennuttajasta, jolla on pitkä kokemus vanhusten ja vammaisten palvelutaloista, korostaa talon esteettömyyttä. Kun 90 prosenttia talon asukkaista liikkuu pyörätuolilla, se on yksi avainasioista.

Esteettömyys talossa näkyy muun muassa leveinä käytävinä, joilla kaksi sähköpyörätuolia mahtuu kohtaamaan sekä lujissa materiaaleissa, jotka kestävät käytössä väistämättä tulevia kolhuja.

Palvelutalon johtaja Tuula Raatikka näyttää, että yksittäisissä asunnoissa esteettömyys näkyy sähköisesti laskettavissa ja nostettavissa olevassa keittiötasossa sekä suihkuistuimessa, jonka korkeutta voidaan säätää. Yksityiskohtiin asti ulottuva suunnittelu näkyy myös esimerkiksi wc-tilan pesuallasta reunustavassa kahvassa, jonka pinnoitteesta saa tukevan otteen.

Kahdessa asunnossa on otettu varaukset ympäristönhallintaan esimerkiksi äänen tai leuan avulla. Käytännössä tämä merkitsee valmiita sähköputkituksia ympäristönhallintalaitteille.

Talon rakenteisiin on upotettu radiovastaanottimia, jotka ottavat vastaan asukkaiden rannekkeiltaan antaman signaalin. Näin hoitohenkilökunta saa heti tiedon, missä päin taloa apua tarvitseva asukas on. Myös kulunvalvontaan on kiinnitetty huomiota. Kaikilla asukkailla on kulkukortit.