Alkon keskusvaraston jyhkeä olemus on muovannut Helsingin läntistä siluettia vuodesta 1940 lähtien. Punatiilinen teollisuus- ja varastorakennus antaa nyt raamit oikeudenkäynneille. Kiinteistön luottamusta herättävä olemus sopiikin hyvin oikeustalolle.
Lauttasaaressa asuva professori Tuomo Siitonen oli huolestunut saatuaan toimeksiannon Salmisaarentalon muutostöiden arkkitehtisuunnittelusta.
– Joudunko turmelemaan maiseman, jota olen katsonut joka aamu kolmenkymmenen vuoden ajan.
Siitonen saattoi huokaista helpotuksesta. Arkkitehti Väinö Vähäkallion piirtämä tehdas majoitti uudet asukkaat yllättävänkin sopuisasti. Julkisivun uudet ikkuna-aukot onnistuttiin toteuttamaan niin vähäeleisesti, että Lauttasaari-lehdessäkin todettiin huhut maiseman muuttumisesta perättömiksi.
Teollisuuslaitoksen suuret mittasuhteet ja rationaalinen mitoitus helpottivat suunnittelua.
– Viinan valmistus on elintarviketeollisuuden prosessi. Oikeusprosessissakin on oma logistiikkansa. Vangit on tuotava oikeuteen omaa reittiään, itse asiassa reitti on sama, jota ennen käyttivät tyhjät palautuspullot.
Suunnittelutyön pohjana oli arkkitehtitoimisto Livadyn laatima perusteellinen rakennushistoriallinen inventointi.
– Museovirasto seurasi suunnittelua tarkkaan, mutta hyvin positiivisessa hengessä. Koen ennemminkin saaneeni ideoita kuin joutuneeni valvonnan kohteeksi, kiittää Siitonen.
Salmisaaren kiinteistö päätyi Kapiteeli Oyj:lle vuonna 1999, kun Alko siirsi tuotannolliset toiminnat Rajamäelle. Taloon jäi vain Altia, jonka käytössä on noin 10 000 neliömetriä alkujaan noin 78 000 neliömetrin kokonaisuudesta. Kapiteelin toimitiloista vastaava johtaja Ossi Hynynen kertoo, että oikeusministeriö oli alusta alkaen mukana kaavailuissa.
– Neuvottelut ehtivät jo katketakin, kunnes yhteisymmärrys syntyi keväällä 2002.
Hynysen mukaan toimistokäyttö oli talolle selviö.
– Pienteollisuustaloksi kiinteistö oli liian suuri. Ruoholahti oli jo myös selvästi muodostumassa toimistokaupunginosaksi.
Alkon jäljiltä Ruoholahteen jäi 130 000 neliömetriä vanhoja teollisuuskiinteistöjä, jota Kapiteeli on jalostanut uuteen käyttöön. Porkkalantalossa toimii nykyään kauppakeskus. Sen viereen on rakennettu HTC-toimistokokonaisuus ja maan alle pysäköintilaitos. Alkon henkilökunnan kuntotalossa toimii tällä hetkellä koulu ja uimahalli. Itämerentalo Lauttasaaren sillan kupeessa on niin ikään peruskorjattu. Sammolta ostettu viereinen Tallbergin talo on aikanaan peruskorjausvuorossa. Rakentamistaan odottaa vielä toimistotalo kauppakeskuksen jatkeena. Kiilamaisen Sulka-toimistotalon rakennustyöt on käynnistetty kuntotalon vieressä.
Käräjäoikeus, syyttäjänvirasto ja oikeusaputoimisto käyttävät talosta noin 25 000 neliömetriä eli lähes puolet – kokonaisala on korjauksessa pienentynyt 55 000 neliömetriin muun muassa aulan valokuilun puhkaisemisen vuoksi. Päävuokralaisen ja Altian lisäksi talossa on asianajotoimistoja sekä muuta toimistotilaa.
– Kaikista tiloista ovat sopimusneuvottelut käynnissä, ja oletamme talon olevan kokonaisuudessaan vuokrattuna vuoden 2005 alussa, jolloin korjaustyöt kaikilta osin on saatu päätökseen, Hynynen sanoo.
Oikeusministeriön kanssa tehty vuokrasopimus on 27-vuotinen, muiden sopimukset ovat lyhyempiä.
– Oikeustalon tilaohjelma sopi taloon hämmästyttävän hyvin. Vanhan teollisuuskiinteistön rakenteet eivät liikaa rajoita suunnittelua, ja tiilijulkisivukin oli säilynyt hyvässä kunnossa, Hynynen sanoo.
– Rakennus on ilmeeltään myös sen verran monumentaalinen, että se sopii hyvin kuvaamaan oikeuden pysyvyyttä.
Oikeussalit sopivat mainiosti kerroskorkeudeltaan suuriin alakerroksiin.