Hartwall Lahti

Superlatiiveja ei voi välttää, kun kertoo Oy Hartwall Ab:n tuotantolaitoksen ja logistiikkakeskuksen loppuun saatetusta rakennushankkeesta Lahden Kujalassa. Kyseessä on Suomen elintarviketeollisuuden suurin investointi: pelkästään nyt valmistuneet vaiheet (7 – 9) maksoivat 234 miljoonaa euroa. Laitos sisältää maailman moderneinta ja joustavinta tekniikkaa.

‑ Kokonaisuus on huippuluokkaa maailmanlaajuisesti, projektipäällikkönä Hartwall Lahti –hankkeessa alusta asti toiminut Jari Kangas sanoo.

Kankaan 30 vuoden monipuoliselle panimoalan kokemukselle on ollut jättiurakassa kysyntää. Kangas tietää, mitä juomatalot maailmalla ovat, sillä Lahden tuotantolaitosta varten hän ja muutamat muut projektin keskeiset henkilöt kävivät tutustumassa niihin Euroopassa, USA:ssa ja aina Japania myöten. Hartwall Lahden tuotantokapasiteetti on vuositasolla 350 miljoonaa litraa, mikä on noin 40 prosenttia panimoalan kokonaiskapasiteetista Suomessa. Logistiikkakeskuksen jakelukapasiteetti on 400 miljoonaa litraa vuodessa.

Varmaankin työmaa oli Suomen tehokkaimpia: kolmessa vuodessa uurastettiin yli 100 000 neliötä ja yli miljoona kuutiota. Lisäksi suunnittelu, rakentaminen ja jopa tuotanto ovat pyörineet yhtä aikaa. Se lienee ollut mitä taitavinta palapelin kasaamista, joka on vaatinut tekijöiltä toimivaa yhteistyötä ja hyvää työmaahenkeä. Kun eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vihki juomatalon syyskuun lopulla, hän sanoi, että helsinkiläiset joutuvat nöyrtymään Lahdessa: niin suuria kaikki luvut ovat. Kampista puhutaan Suomen suurimpana työmaana, mutta Hartwall Lahti kaikkineen on noin kaksinkertainen. Hartwallin kokonaisuuteen mahtuisi 20 kansainvälistä jalkapallokenttää ja seitsemän eduskuntataloa lisärakennuksineen. Laitoksen ”jätehuonekin” on laajuudeltaan noin 700 neliötä.

Kymmenvuotisen urakan huipennus

Hartwall hankki 32 hehtaarin tontin Lahden Kujalasta 1991. Pian alkoi kaikkiaan yhdeksän rakennusvaiheen jättiurakka. Hartwall Lahden ensimmäinen vaihe, tuotanto- ja jakeluvarasto, vihittiin käyttöön lokakuussa 1993. Vuosina 1994–1999 rakennustyöt ja laiteasennukset jatkuivat. Vuorossa olivat uusi trukkivarasto, automaattivaraston laajennus, päällysteiden käsittelyyn ja lajitteluun sekä juomien uudelleenpakkaukseen ja keräilyyn liittyneet hankkeet. Vuosina 2000 – 2003 Helsingin ja Lahden tehtaiden tuotanto sekä koko maan varasto- ja logistiikkatoiminnot on keskitetty uuteen Hartwall Lahteen. Lahdessa työskentelee noin 450 henkilöä. Tuotantolaitos ja logistiikkakeskus otettiin käyttöön sitä mukaa, kun hankkeen osia valmistui. Hartwall Lahden panimo, pullotustoiminta ja logistiikkatoiminnot olivat valmiit ja täydessä käytössä kesäsesongin 2003 aikana. Viimeinen käyttöön otettu osa rakennuskompleksia oli tämän vuoden syyskuun aikana valmistunut vierailu- ja palvelurakennus.

Oiva sijainti, parasta pohjavettä

Lahden lisäksi Hartwall valmistaa ainoastaan Torniossa oluita ja pullottaa lähdevettä Karijoella. Lahden jakeluvarasto korvaa yli 60 aiempaa.

‑ Lahden logistinen sijainti on erinomainen, projektipäällikkö Kangas sanoo. Reilut kaksi miljoonaa kuluttajaa sijoittuu 150 kilometrin säteelle Lahdesta. Myös tontin sijainti Lahdessa on erinomainen: kolmionmuotoista maa-aluetta rajaavat Helsingistä pohjoiseen vievä valtatie 4, itä-länsi-suunnassa kulkeva valtatie 12 ja rautatie. Lahden valtti on myös maan parhaaksi kehuttu pohjavesi. Juomatalo saa omaa putkeaan pitkin Renkomäen vedenottamolta täysin käsittelemätöntä pohjavettä. Lisäksi Lahdessa on perinteisesti ollut panimokulttuuria ja juoma-alan osaamista. Hartwall osti lahtelaisen perinteikkään juomatalon Mallasjuoman 1988.

Hartwallin sininen tehostevärinä

Hartwallilla on käynyt jo nyt melkoinen vieraiden virta viime kuukausien aikana, vaikka varsinaisia vierailuja aletaan ottaa vastaan vuoden 2004 alussa. Vieraat ovat olleet lähinnä asiakkaita ja sidosryhmiä. Kaukaisimmat vieraat ovat tulleet USA:sta: käyneet katsomassa juomatalon ja lähteneet takaisin. Niin kaukaisia vieraita lienee kiinnostanut juomanvalmistuksen moderni huipputeknologia ja layout. Maallikkovieras tietää kyllä odottaa laserohjattuja vihivaunuja, jotka kuljettavat pullokoreja ”itsenäisesti”, mutta ennen vihivaunujen näkemistä puhdaspiirteinen arkkitehtuuri ja kaunis ympäristö ehtivät vetää päähuomion. Vieras neuvotaan tulemaan vierailu- ja palvelurakennukseen. Sinne ajetaan näyttävää mäkeä ylös ‑ kuin moderniin linnaan, ei tehtaaseen.