Haminan lukio

‑ Tässä pyrittiin alunperinkin valoisaan ratkaisuun, Ulla Hovi myöntää. ‑ Kyllä minä tykkään isoista ikkunoista. Eihän täällä ole muita isoja tiloja kuin aula-ruokala. Ja toisen kerroksen piti olla jollain tavalla sukulainen ykkösen kanssa.

Tärkein valon ja lämmön lähde on ison aulan valtava kattoikkuna, ja tukea tulee jokaisen luokan ulko- ja sisäikkunoiden kautta. Lasia koululla riittää muutenkin: myös kaiteet ovat lasia ja käytäväportaikon ulkoseinät lasitiiliä, mikä saa rakennuksen kuultamaan illalla upeasti ulospäin.

Kaikessa suunnittelussa on lähdetty käyttäjän näkökulmasta. Kun Aseman koulussa otettiin huomioon pienten lasten tarpeet, 16 ‑ 19 -vuotiaille lukiolaisille luotiin ympäristö, joka valmistaa heitä niin työelämään kuin korkeakouluopiskeluunkin.

‑ Tiloista on pyritty tekemään yhtenäinen kokonaisuus, Ulla Hovi sanoo.

‑ Sen oli oltava viihtyisä ja samalla askel työelämään, tunnelmaltaan sellainen, ettei olla enää siellä koulun opetussolussa turvassa, vaan kuten sanoin, se on myös askel korkeakouluelämään, jossa ei ole enää omaa paikkaa, vaan on pärjättävä yksin. Siksi täällä on avaruutta, mutta silti lämmin fiilis.

‑ Tämä lähes 3700 neliön koulu saatiin aikaan varsin pienellä tilaohjelmalla, mutta kun oppilaita on 400 ja syöjiä 750, sen piti olla tosi tehokas. Tässä ei ole mitään ylimääräistä. Täällä mennään tunnille ja siellä ollaan. Eikä mennä pihalle, vaan välitunti vietetään aulassa, koska ulkoilupakkoa ei enää ole.

Aula-ruokala hallitsee

Lähtökohtana oli aulakokonaisuus, joka hallitsee koko taloa. Opintotilat, 12 luokkahuonetta, opettajain huoneet, hallinnon tilat ja keittiö aputiloineen, on sijoitettu neliön jokaiselle laidalle kahteen kerrokseen. Luonnollisesti aulassa vallitsee pitkin päivää melkoinen hälinä, mutta onnistuneella akustiikkaratkaisulla on liika melu saatu kuriin. Aivan aulan yläosaan, valoaukon sivuseinille sijoitettiin reikäisiä akustiikkalevyjä ääntä taittaviin polveileviin rakenteisiin. Selkeän suorakaiteen muotoisina ne tekevät hyvin tehtävänsä. Lukion rehtori Jouni Hyyrynen totesikin, ettei luokissa edes kuule aulan meteliä.

Kouluun ja sen aulaan johtaa kaksi sisäänkäyntiporrashuonetta, toista niistä alun perin poistumistieoviksi suunniteltua reittiä käyttävät naapurin, Pappilansalmen koulun oppilaat, jotka aterioivat aula-ruokalassa. Pääovesta pihalle kulkevat lukion käyttäjät. Rakennuksessa on kolme ulko-ovea: porrashuoneiden kautta kaksi ovea ja ensimmäisestä kerroksesta välituntipihalle johtava pääovi.

Lukion viereisellä tontilla sijaitsee Kaija ja Heikki Sirénin vuonna 1962 suunnittelema ala-aste -rakennus. Jo tuolloin varauduttiin koulukeskuksen laajennukseen, joka toteutui vasta nyt. Jatkuvuus näkyy joka tapauksessa työn jäljessä, ne ovat ulkonäöltään varsin samanlaisia. Vain uuden koulun ulkoräystäät ovat näkyvä poikkeus. Lukioon sijoitettiin molempien koulujen oppilaiden ruokala. Lukiolaiset käyttävät naapurikoulun liikuntasalia ja aivan tuntumassa sijaitsevaa Haminan liikuntahallia. Musiikkiluokka on yhteinen, osittain myös kirjasto eli mediateekki.

Arkkitehti korostaa värien tärkeää merkitystä.

‑ Sininen auttaa keskittymistä, keltainen valon kanssa luo pirteyttä, mutta punainen ei kuulu koulumaailmaan, paitsi joskus lisäämään viihtyvyyttä. Kaksi perussävyä korostuu kaikkialla: sinertävä ja kellertävä. Sinistä on aulan pöydissä ja lattian ruutulinjoissa harmaa sinisen korvikkeena, ja lattiassa ja seinissä oranssia.

Luokissa on omat tunnistevärinsä. Sitä on aina saman alan ryhmissä: kielten, matematiikan, biologian, fysiikan, suomen kielen luokissa, ja ryhmillä on sisällä opettajien valmistelutila. Tavallaan jokainen aineryhmä elää omaa elämää, ja oppilaat siirtyvät paikasta toiseen. Nykykoulujen tapaan kaikkien luokkien perusvarustukseen kuuluvat dokumenttikamera ja videotykki.

Taidehankinta

Ei tämän suunniteltu niin helppoa ollut kuin lopputulos näyttää, arkkitehti tuumii.

‑ Kun kaikki on oikein paikoillaan, kuten nyt, näyttää hyvältä. Yläikkunoiden nauhan katkaisee vain Kain Tapperin Iso tuuli -reliefi, joka tuo tilaan syvyyttä.

Ennen luonnosteluvaihetta on tapana hakea vaikutteita muualta. Haminan lukion suunnitteluryhmä kävi tutustumassa yli tuhannen oppilaan Tikkurilan lukioon. Opetushallitus oli sitä suositellut uusimpana. Mutta on Haminastakin ongittu oppia, etenkin Aseman koulusta ja arkkitehti Hovilta itseltään.

Tontti oli siis varattu koulua varten vuosikymmeniä sitten, mutta silti alkuvaiheessa ilmeni pieniä vaikeuksia. Se kyllä tiedettiin, että alueella oli joskus muinoin sijainnut pappila, mutta kun perustusta ryhdyttiin kaivamaan, törmättiin vanhojen asumusten jäännöksiin. Ympäristöviraston vaatimuksesta ne oli poistettava ja vietävä ongelmajätteenä Riihimäelle tuhottavaksi.

‑ Siitä tuli vain 30 000 euron lisälasku ja vajaan kuukauden viivästys, mutta onneksi se tapahtui niin alussa, että aikataulu kurottiin kiinni, kertoi Haminan kaupungin toimitilapäällikkö Jouko Sakki, joka on varsin tyytyväinen kokonaiskustannusten pysymiseen 5,3 miljoonassa eurossa ilman alvia. Etenkin kun se tehtiin kokonaan Haminan kaupungin omalla kustannuksella.

‑ Sitä helpotti ratkaisevasti paloluokituksen pysyminen B1:ssä.

Väestönsuoja tehokkaassa käytössä

Kaksikerroksiseen lukiorakennukseen kuuluu myös maanpinnan alapuolelle rakennettu 450 hengen lakisääteinen väestönsuoja. Se on varustettu muun muassa koottavilla makuulavitsoilla ja häkämoottori-ilmastoinnilla, jolla puhdistetaan myrkyttynyt ilma. Muilta osin väestönsuoja on otettu tehokkaaseen käyttöön. Sinne on sijoitettu oppilaskunnan huone, siivoojien ja keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat sekä siivouskeskus, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tilat on nopeasti muutettavissa varsinaiseen tarkoitukseensa.

Lukion rakentaminen aloitettiin viime vuonna kesäkuun lopussa 2004 ja se otettiin vastaan 1. heinäkuuta 2005. Koulunkäynti pääsi siten käyntiin ajallaan, mutta vihkiäisiä vietettiin 21. marraskuuta. Lukion valmisti lähes sama työryhmä kuin pari vuotta sitten Aseman koulun ‑ Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy ja lähes kaikki aliurakoitsijat. Rakennesuunnittelusta vastasi tällä kertaa JP-Talotekniikka Oy Lappeenrannan toimisto.

‑ Sillä oli melkoista merkitystä, että porukka tunsi toisensa, tilaajan edustaja, toimitilapäällikkö Jouko Sakki toteaa.

Eipä tarvinnut käydä pelihengen hakemisen rajoja.

Vastaavan rakennusmestarin Mika Suntion mukaan tutussa työryhmässä esimerkiksi tarjousten tekemiset, hankinnat, työmaasuunnittelu ja laskutus sujuivat aiempaa helpommin.