Artikkelit

Hämeenkyrön yhteiskoulu ja F. E. Sillanpään lukio

Hämeenkyrön historiallisen koulun kahdeksas laajennus toi lukiolle omat tilat. Samalla alun perin vuodelta 1952 peräisin oleva Hämeenkyrön yhteiskoulu ja F. E. Sillanpään lukio saneerattiin kauttaaltaan. Nyt eri vuosikymmenten lisärakennukset ovat saaneet yhtenäisen ilmeen niin, ettei niitä voi tyylikkäässä kokonaisuudessa erottaa. 

Pirkanmaalainen Hämeenkyrön kunta on niittänyt julkisuutta sitten F. E. Sillanpään aikojen, esimerkiksi aivan viime kuukausina voittamalla joulukuussa kuorosodan. Uudistetut yhteiskoulun ja lukion musiikkitilat ovat osaltaan tarjonneet puitteet onnistumiselle.

- Meillä oli käytettävissä täällä neljä harjoituspistettä, selvittää musiikin lehtori Johanna Vihma-Kyyrönen.

Uusi musiikkiluokka käsittää varsinaisen isomman luokan sekä kolme pienempää äänieristettyä ja akustoitua tilaa. Laitteisto on ajanmukainen niin äänittämiseen kuin videointiinkin.

Rehtori Kari Lähde esittelee tyytyväisenä uutta lukion tilaa ja saneerattua koulua.

- Joka kerta, kun laajennuksia on tehty, ovat tilat nopeasti loppuneet kesken. Päätimme nyt rakentaa kolme ylimääräistä luokkaa, mutta niinpä siinä kävi, että nekin ovat jo käytössä, hän kertoo.

Uusi, lukion D-osa, on rakennettu aiempien rakennusten väliin.

- Lisärakennuksen kohdassa oli piha-alueella ongelmallinen syvempi kohta, joka rakentamisella täytettiin. Nyt saatiin kunnollinen sisäänkäynti. Tilat olivat ahtaita ja varsinaista avaraa aulatilaa ei ollut ennen, sanoo arkkitehti Mikko Uotila.

Hän kertoo, miten haasteellista oli lähteä muokkaamaan eri vuosikymmenten sirpaleista kokonaisuutta. Suunnittelu kesti noin puolitoista vuotta ja käyttäjien toiveilla oli suuri merkitys onnistumisessa.

- Tavoitteena oli luoda lämminhenkinen koulu samalla kunnioittaen 50-luvun rakentamista. Suunnittelun lähtökohtatilanteessa koulurakennuksessa näkyi eri vuosikymmenten kirjo, sillä jotakin oli kouluun rakennettu jokaisella vuosikymmenellä.

Tehtävä onnistui erinomaisesti, sillä nyt koulu on ehjä kokonaisuus niin, ettei rakennuksen historiaa tuntematon henkilö edes huomaa eri vuosikymmenten rakentamista. Ulkoa talo on rapattu ”vanhan keltaisella” ja sisällä on paljon punertavaa väriä, ei kirkuvaa punaista, vaan viininpunaista ja puuta. Lukion sisääntuloaula on avara ja valoisa.

 

Yksityiskoulusta kunnan kouluksi

Kannatusyhdistyksen perustaman Hämeenkyrön yksityisen oppikoulun aika päättyi peruskoulu-uudistukseen kesällä 1974, jolloin kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään ja koulustakin tuli kunnan omistama oppilaitos.

- Tämä viime vuoden lopussa valmiiksi saatu laajennus oli järjestyksessään kahdeksas, mutta laajamittainen saneeraus oli vasta ensimmäinen, kertoo Hämeenkyrön kunnan talonrakennusinsinööri Sami Tomperi.

- Koulua on rakennettu joka vuosikymmenellä sitten 1950-luvun. Rakennuttajan tavoitteena oli saada käyttäjälle toimivat ja nykyaikaiset työskentelytilat sekä päästä eroon tilapäisratkaisuista tilojen puutteen vuoksi. Samalla toiminnot koulun sisäpuolella pystyttiin järjestämään siten, että sekä perusopetuksella että lukiolla on omat tilansa ja eri aineryhmien tilat sijaitsevat yhtenäisesti rakennuksessa.

- Lisäksi tavoiteltiin koulun julkisivun yhtenäistämistä, jossa onnistuttiin mainiosti. Tämä joka vuosikymmenellä rakentaminen näkyi koulun vanhasta julkisivusta erityisen hyvin. Nyt julkisivu on yhtenäinen.

Ulkokuoren lisäksi koulu otti suuren harppauksen myös modernin teknologian alalla, talo on täynnä erityistekniikkaa, niin musiikkitiloissa, luokissa kuin auditoriossakin. 80-luvulla rakennettu jyrkästi laskeutuvan auditorion akustiikka on uudistettu ja viininpunainen väri yhdistyneenä puupintoihin tekee tilasta houkuttelevan. Auditorioon sopii 160 ihmistä.
Koulu on sosiaalisen median aikakaudellakin nuorten tärkeä kohtaamispaikka ja hyvän pedagogiikan asiantuntijat ovat halunneet rakentaa oppilailleen oman oppilaskunnan huoneen.

Alun perin 70-luvulla rakennetun liikuntatilan lattia on uudistettu ja pinnoitettu joustavalla materiaalilla. Koska sali toimii myös esiintymistilana, on sinne rakennettu esitystekniikka ja akustiikka on kunnostettu. Salissa on yläterassi, josta pääsee seuraamaan niin pelejä kuin muitakin esityksiä. Kellarin entisestä musiikkiluokasta on tehty kuntosali. Kuntosalilla on käyttöä esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten aikaan, myös ns. hyppytunneilla voivat koululaiset käyttää salia. Tanssiliikuntaa varten on oma peilisali, josta pääsee suoraan näyttämölle esiintymään.

 

Koulun oppilaasta rakentajaksi

Laajennuksen ja saneerauksen toteuttajan Rakennustoimisto Pekka Kynnös Oy:n rakennusneuvos Pekka Kynnös on Hämeenkyrön yhteiskoulun kasvatteja.

- Saneerauksen tuloksena syntyi mallikas kokonaisuus, joka on upea rakennus. Koulua on rakennettu 50-luvulta lähtien. Aluksi koulu oli ”köyhän miehen rakennus”, sitten sitä laajennettiin ja saneerattiin. Vuosina 1974 ja -75 silloin nuori yrityksemme pääsi saneeraamaan vanhaa koulurakennusta ja rakensimme ruokalan sekä hallintorakennuksen. Useaan otteeseen ollaan oltu jotakin koululla tekemässä.

- Nyt ympyrä on sulkeutunut, kun olemme jälleen saneeranneet ja rakentaneet koulurakennusta. Kyllä siellä on jokainen nurkka tuttu, mutta sellaista mestaria ei yrityksessämme enää ollut, joka olisi ollut 70-luvulla Hämeenkyrön yhteiskoulua saneeraamassa. Kun tuolloin 70-luvulla rakensimme hallintorakennuksen pilarien päälle, siirrettiin hallinto-osasto alakertaan samaan kohtaan.

Pekka Kynnös muistelee, kuinka hän ennen oman yrityksen perustamista ehti toimia jo valvojana koulun juhlasalin rakennustyömaalla.

- Nyt koko koulu on käyty läpi, ehostettu ja uudistettu. Viimeisenä rapattiin ulkopinta. Kaksi ensimmäistä osaa olivat vaalean keltaisia, mutta laajennusosat punatiilisiä. Nyt kaikki osat rapattiin ”vanhan keltaisiksi” niin, että yhtenäisestä ulkoasusta ei pysty erottamaan eri osien rakennusvuosia.

Rakennesuunnittelusta on vastannut insinööri Aimo Lehtimäki Insinööritoimisto Aimo Lehtimäki Oy:stä.

Saneerauksen ja laajennuksen ensimmäisen vaiheen urakoitsijana toimi Rakennustoimisto Lavikainen Oy.

Hallinto-osassa on viihtyisä opettajainhuone, jonka ovenpielessä näkyy elektroninen hakulaite opettajille. Jos oppilaalla on opelle asiaa, voi hän näppäillä opettajan nimen, ja haku ilmestyy tauluun opettajanhuoneessa.

Arkkitehti saa kiitosta koulun opettajakunnalta.

- Mikko jaksoi uudelleen ja uudelleen kysellä toiveitamme sekä tehdä muutoksia jo tehtyihin suunnitelmiin.

 

Oppimista kauniissa ja huolehtivassa ympäristössä

Arkkitehti Mikko Uotila on suunnitellut kiinteät kalusteet ja yleisilmeen, mutta myös koulun opettajat ovat osallistuneet oman työympäristönsä viihtyisyyden ja toimivuuden toteuttamiseen. Lehtori Taina Salonen on suunnitellut verhot ja tekstiilit. Hän sanoo, että tavoitteena on ollut maalaishenkisyys ja luonnonläheisyys niin materiaaleissa kuin värityksessäkin. Onhan kyseessä perinteitä omaava koulu, perinteikkäässä perushämäläisessä maalaispitäjässä.

Neuvottelutila on väritykseltään punaisesta poikkeava, sillä siellä on violettia ja puupinnat tammea. Toinen neuvottelutila on ruokalan yhteydessä oleva lasiseinäinen kabinetti, jota kutsutaan akvaarioksi.

F. E. Sillanpään lukion oppilailla on koulun puolesta henkilökohtaiset tietokoneet ja heistä pidetään hyvää huolta. Talossa on huoneet oppilaanohjaajalle, kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle ja lääkärille. Lepohuoneeseen pääsee henkilökunnan luvalla. Koululla annetaan laaja-alaista erityisopetusta.

Opetustilat jakaantuvat neljään siipeen, jotka on merkitty kirjaimilla A, B, C ja D. Saneerauksen myötä luokkiin on hankittu viimeisin opetusteknologia. Käyttäjien toiveista esimerkkinä on matematiikan opettajan toive saada luokkaan hiukan korkeamman pulpetit, silloin hänen ei tarvitse kumartua niin kovasti oppilaiden töitä ohjatessaan. Toteutukseen ovat tyytyväisiä niin opettaja kuin oppilaatkin. Lukiossa on 130 oppilasta.
 

Kuvagalleria

Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää
Sillanpää