Hakamäentien parannushanke

Hakamäentie ja erityisesti sen Mannerheimintien risteysalue olivat jo kauan olleet yksi Helsingin autoilijoiden hermoja koetelleita keskeisiä ruuhkasumppuja. Hankkeen tiesuunnitelma valmistui vuonna 1999 ja toteutusta päästiin aloittamaan kesällä 2006. Hakamäentie on Helsingin poikittaisväylä, joka yhdistää säteittäiset pääväylät toisiinsa. Lännessä Vihdintien, Mannerheimintien ja Hämeenlinnanväylän, idässä Tuusulanväylän jatkeen eli Mäkelänkadun.

Hakamäentie levennettiin kaksiajorataiseksi ja vanhat tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien liittymissä. Hankkeeseen sisältyi myös Hämeenlinnanväylän parantaminen Hakamäentien ja rantaradan välillä. Hakamäentie tunneloitiin noin 320 metrin matkalta Mannerheimintien liittymän kohdalla. Hankkeen yhteydessä parannettiin myös alueella risteilevien kevyen liikenteen väylien verkkoa. Melusuojausta rakennettiin yhteensä noin kolme kilometriä. Erillisinä urakoina betonoitiin ja parannettiin myös useita siltoja.

Tiehallinto ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto toimivat hankkeen rakennuttajina ja rahoittajina siten, että Tiehallinnon osuus hankkeen rahoituksesta oli 66 prosenttia ja Helsingin kaupungin osuus 34 prosenttia.

Haasteita enemmän kuin lääkäri määrää

– Hakamäentie on Uudenmaan tiepiirin alueen suurin yksittäinen hanke kautta aikojen. Ympäristö oli erittäin haasteellinen. Kyseessä oli katualue, joka muuttui valmistumisen myötä tieksi. Tien ali kulkeva junarata toi hankkeelle vielä oman värinsä, koska junaliikennettä ei saanut mitenkään häiritä. Samoin oli huomioitava väylän vieressä sijaitsevan Hartwall Areenan ja Messukeskuksen vaatimukset. Rakentamisen aikana niissä järjestettiin muun muassa Euroviisut ja suuri ASEM-huippukokous sekä lukuisia muitakin tapahtumia, joita ei saanut häiritä. Harwall Areenan maanalainen harjoitusjäähalli rajoitti myös louhintatöitä, kertoo Tiehallinnon projektipäällikkö Jukka Hietaniemi.

Hanke oli myös pääurakoitsijana toimineen Destian suurin yksittäinen urakka tähän asti. Destia vastasi hankkeesta suunnittele ja toteuta -hankkeena (ST) eli se vastasi sekä rakennussuunnittelusta että rakentamisesta tilaajan asettamien laatuvaatimusten mukaisesti.

– Teetimme vielä erikseen samassa yhteydessä Helsingin kaupungin töinä jo olemassa olevien siltojen korjaustyöt ja pilaantuneiden maiden poistotyöt. Aika moni kaupungin organisaatiokin oli osallisena hankkeessa, kertoo projektijohtaja Juha Väätäinen Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta.

Urakkaa ei helpottanut se, että työt tehtiin vilkkaan liikenteen seassa. Hakamäen läpi kulki työn ajankohtana noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mannerheimintien risteyksen liikennevirrat nousivat yhteensä noin 80 000 ajoneuvoon.

– Olisi ollut helppoa tehdä kiertotie viereen ja siirtää liikenne sinne. Sille ei kuitenkaan ollut tilaa ahtaassa ympäristössä. Kaikki Helsingin junaliikenne meni myös työmaan ali. Vuorokaudessa oli noin 1200 junatapahtumaa, kertoo Destian projektijohtaja Jukka-Pekka Saikkonen.

Mannerheimintien liittymää ja Kivihaan tunnelia tehtiin läpi yön, kuten junaradan ylittäviä osuuksiakin.

– Yöllä oli 4–5 tunnin rauhallisempi hetki liikenteessä, jolloin tehtiin erilaisia perustamistöitä sekä telineiden rakentamista ja purkamista, Hietaniemi kertoo.

Varsinaista ajorataa jouduttiin tekemään pala palalta. Yhdestäkään väliaikatavoitteesta ei voitu lipsua, koska se olisi heti heijastunut tuleviin paloihin.