Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun neljässä koulutusyksikössä on kaikkiaan yli 4000 opiskelijaa, joista nyt laajennetussa ja saneeratussa Haagan yksikössä opiskelee restonomintutkintoa noin 1200 opiskelijaa.

‑ Rakennuksen ensimmäinen vaihe rakennettiin vuonna 1969 tuolloin 250 opiskelijalle. Koulua laajennettiin vuonna 1983, mutta opiskelijamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti erityisesti aikuiskoulutuksen puolella. 1990-luvun puolivälissä alettiin suunnitella uutta laajennusta ja kaavamuutos vahvistettiin tontille vuonna 1998. Pari kolme vuotta sitten tilat alkoivat olla niin täynnä, että kellaritilatkin otettiin käyttöön, hallintojohtaja Maarit Toveri Haaga Yhtymästä kertoo.

Kerrosalaltaan noin 2500 m²:n suuruisen laajennusosan suunnittelu alkoi keväällä 2001 ja rakentaminen saman vuoden syksyllä, kun opetusministeriöstä tuli rakennuslupa.

‑ Uudisrakennustyöt aloitettiin marraskuussa vanhojen autokansien osittaisella poistamisella ja uuden rakennuksen pohjarakentamisella. Vanhoja perustuksia purettiin ja toisaalla vahvistettiin ja lisättiin uusia paaluja, kertoo hankkeen projektinjohdosta vastannut projektipäällikkö Rauli Laasonen JP-Terasto Oy:stä.

‑ Pohjatöitä varten tehtiin kahdeksan metrin teräspontatut kaivannot, jotta talo saatiin liitettyä kunnallistekniikkaan. Vanhan rakennuksen pengerretty piha oli puupaaluilla perustettu savimaalle. Tämä teki työstä hyvin ongelmallisen, koska kaivamisen tiellä oli vanhoja paaluhattuja, toteaa puolestaan pääurakoitsijana toimineen SRV Teräsbetoni Oy:n työpäällikkö Henri Huhdanpää.

Laajennusosan rakentamisen yhteydessä oli alkuperäisessä suunnitelmassa tarkoitus saneerata lisäksi vanhan puolen ruokalan keittiö ja toisessa kerroksessa sijainneet opintotoimistotilat.

Hallintotilat siirrettiin samalla omaan rauhaansa uudistilojen kolmanteen kerrokseen. Aiemmin ne olivat olleet hajallaan eri puolilla rakennusta. Ensimmäinen ja toinen kerros saatiin näin kokonaisuudessaan opiskelijoiden käyttöön.

Saneeraustarve laajeni rakentamisen aikana

Laajennuksen suunnittelun ja rakentamisen aikana kävi ilmi, että vanhan A-siiven pohjaviemärit olivat niin huonossa kunnossa, että ne oli välittömästi korjattava.

‑ Ongelmana tällaisessa hankkeessa on epävarmuus ja näkemyserot siitä, kuinka laajana peruskorjaus on mahdollista tehdä ottaen huomioon käytettävissä oleva rahoitus ja korjausaika. Taloudellisesti paras ratkaisu olisi tehdä koko rakennuksen saneeraus perusteellisemmin kerralla. Nyt jouduttiin jopa purkamaan valmiiksi tehtyä työtä saneeraustarpeen laajentuessa, kertoo Rauli Laasonen.

‑ Peruskorjausosassa tehtiin suunnittelua samaan aikaan kuin toteutusta. Yhteistyö oli erittäin tiivistä käyttäjän, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken. Varmaan vietin vuoden aikana enemmän aikaa työmaalla kuin toimistossa, kertoo hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Anna Saijonmaa Lohman Arkkitehdit Oy:stä.

Uudisosan kiivaimmassa rakennusvaiheessa alkoi vanhan osan peruskorjaus ensin viemäreiden osalta.