Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Valtion viranomaiset siirtävät alueensa maakunta-arkistoihin pysyvään säilytykseen määrätyt asiakirjat. Maakunta-arkistoihin otetaan säilytettäväksi myös merkittäviä yksityisiä arkistoja. Suurimpia asiakasryhmiä ovat historiantutkijat, opiskelijat, sekä suku- ja kotiseuduntutkimuksen harrastajat.

Hämeenlinnan maakunta-arkisto on vanhin Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta: se aloitti toimintansa vuonna 1927. Viime vuosina ei lakisääteisiä arkistosiirtoja voitu enää ottaa vastaan, sillä arkiston tilat pienteollisuuskiinteistössä olivat täynnä.

Uusien tilojen hankesuunnittelu oli vireillä useita vuosia. Rakennuttajana toimi Senaatti-kiinteistöt, jonka tiloissa muutkin maakunta-arkistot toimivat ja urakkamuodoksi tuli kilpailu-urakka. Pääurakoitsijaksi valittiin Peab Oy.

Uudisrakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:ssä Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Markku Puumala. Graafinen betoni on merkittävässä osassa rakennuksen julkisivuissa: ilme luotiin yhteistyössä taiteilija Aimo Katajamäen kanssa. Uudisrakennuksessa löytyy 28 hyllykilometriä arkistotilaa sekä työtilat 13 työntekijälle.

Ratkaisuiltaan vaativa kohde

Rakennuttajakonsulttina toimi ISS Proko Oy, jossa projektipäällikkö, diplomi-insinööri Aki Havia veti rakennuttamistehtävien ohella kohteen rakennus- ja taloteknistä valvontaa Suurimpina haasteina Aki Havia piti rakennuskustannuksia.

‑ Hankkeen kustannusrajat tulivat suunnitteluvaiheessa nopeasti vastaan, ja karsintoja jouduttiin tekemään. Tiivistimme suunnitelmaa, eli poistimme kellarikerroksen kokonaan, ja pienensimme arkisto-osaa hieman. Rakennuspaikan korkea pohjavesi vaikeutti perustamistöitä, joten kellarin poisjättäminen helpotti ratkaisuja.

Kohteessa painotettiin arkistomakasiinien ilmanvaihdon ohjausta ja säätöä. Arkkitehtoninen ratkaisu sijoittaa makasiinit pohjoissivulle ikkunattomina osoittautui myös taloteknisesti hyväksi: siten saatiin minimoitua ulkopuoliset lämpökuormat.

Ikkunoita ja lasirakenteita toimittaneen aliurakoitsijan toimitusvaikeudet miltei estivät kohteen vastaanoton.

‑ Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli arkkitehtuuriltaan ja suunnitteluratkaisuiltaan vaativa kohde, jossa oli kireä kustannusraja sekä tiukka, mutta ei mahdoton aikataulu, tiivistää Aki Havia.

Lämpötila ja kosteus hallintaan

Kansallisarkistoon Helsingissä ja seitsemään maakunta-arkistoon ympäri Suomea on hallinnon uudistusten takia tulossa lähivuosina erityisen suuret määrät lisäaineistoa säilytykseen, joten lisätila Hämeenlinnassa tulee koko arkistolaitoksen tarpeisiin.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston vs. johtaja Jaana Kilkki listaa arkistorakennuksille asetettavia vaatimuksia.

‑ Arkistotilojen tulisi lähtökohtaisesti olla ikkunattomia, mikä luo haastetta arkkitehtuurille. Arkistorakennuksiin kohdistuu palovaarallisten tilojen vaatimuksia sekä erityismääräyksiä ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän ja sähköturvallisuuden osalta. Erilaisille säilytysmedioille, kuten paperi, mikrofilmi, magneettinauhat jne., on omat säilytysolosuhdevaatimuksensa ilman lämpötilan ja kosteuden suhteen.

Säilytyksessä olevaa paperiaineistoa digitoidaan jatkuvasti. Arkistorakennusten näkökulmasta tämä tarkoittaa aineistojen käytön siirtymistä tietoverkkoihin, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

‑ Asiakaskäyntien määrät laskevat jo nyt kaikissa maailman arkistoissa. Sähköisen aineiston säilyttäminen vaatii aivan toisenlaista infrastruktuuria ja arkkitehtuuria kuin paperiaineiston säilyttäminen, mutta tämän rakennuksen hyllykilometrit täyttyvät vielä paperidokumenteista, toteaa Jaana Kilkki.